.

.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Olohuone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Olohuone. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Viltin alla!

Niin kauniina, mutta melko kylmänä valkeni tämä päivän. Unta onneksi riitti oikein hyvin kellojen käännöstä huolimatta ja se on vain hyvä, sillä edessä on jälleen pari yötä toisten unien valvomista.
Ennen yövuoroja yritän muutenkin rauhoittaa päivää ja säästellä voimia, vaikka nukun toki pienet unet vielä alkuillasta.


Aamusella käytiin kuopuksen kanssa pienellä metsälenkillä tuossa lähimetsässä. Nautin niin auringon kirkastamasta sinisestä taivaasta ja metsän rauhasta. Kalliot, kivet ja kaatuneet puut luovat pienelle matkaajalle mitä mahtavimmat kiipeilytelineet, parempia saa kyllä hakea! Kunhan vaan äidin uskallus riittää ja pystyn toisinaan katselemaan muualle hurjien yritysten aikaan, sen verran hurja on nuorimmainen noissa kiipeilyhommissa.  


Esikoinen saapui muutaman viikon reissultaan vihdoin perjantaina kotiin. Tuo kaksiviikkoinen tuntui minusta ainakin kahdelta kuukaudelta, mutta reissu oli ollut antoisa ja äitikin sai huomata, että kyllä nämä poikaset vaan maailmallakin pärjää!


Itse olen keskittynyt vapaa-ajalla lähinnä kutomiseen. Puikoilta on putoillut valmista tuon tuosta ja viimeisin valmiiksi saamani työ on herättänyt ihastusta koko perheessä. Kudoin nimittäin olohuoneeseen viltin viileitä iltoja silmällä pitäen. 


Lankana tässä viltissä on Alize Country ja puikot on kokoa 20. Viltin tein helmineuleena ja vaikka se on kovin tiiviin näköistä neulosta, on se kuitenkin se verran väljää, että sormi tulee helposti silmukoiden lävitse. Silmukoita loin 43. Isoilla puikoilla valmista tuli todella nopeasti. Ja tähän vilttiin riittää, että osaa kutoa oikeaa ja nurjaa, joten helpolla saa kaunista!


Kokoa viltillä on noin 130 x 85cm ja lankaa meni kaikkiaan 10 kerää.
Viltistä tuli ihan hirmu ihana. Niin lämmin se on, sillä langassa on 20 % villaa. Väriksi valikoitui kaunis vaalean harmaa! Langat ja puikot tilasin Paaposta! 


Vaikka viltti onkin melko pieni, on se juuri sopivan kokoinen heitettäväksi syliin sohvalla istuessa ja johan alkaa viluiset varpaat lämmetä. 


Sopivan kokoinen se on myös pikkuihmisen kääriytyä siihen sisälle, silloin kun paleltaa.


Tällä hetkellä puikoilla on jo jotain joulupakettiin. Saapa nähdä nähdäänkö niitä täällä ennen joulua, vai vasta joulun jälkeen...

Mites siellä? Joko on joulu ja joululahjat mielessä?

♡
Hanna

torstai 25. tammikuuta 2018

Tervetuloa valo!

Kun pitkään jatkunut pimeys alkaa pikku hiljaa väistyä ja päivät ovat
aina vaan kirkkaampia ja kirkkaampia, alkaa itselläkin
virtaa olemaan aivan eri tavalla kuin pimeinä vuodenaikoina.
Päivät ovat vasta hippusen pidempiä, mutta valolla on ihmeellinen voima!


Paitsi enemmän energiaa, niin myös tarve saada kotia tyhjemmäksi 
kaikesta ylimääräisestä. Vaikka en olekaan mikään hamstraaja ja jonkun mielestä
laitan tavaraa eteenpäin välillä vähän kevyin perustein, tekee silti mieli
avartaa kotia ja laittaa tavaraa kiertoon. 


Kovat pakkaset vaihtuivat vesikeleihin. Muutama lämpöastekin on tänään
ollut mittarissta ja sen innoittamana pesin keittiön ikkunat ja verhot.
Valo pääsee entistä enemään sisään, kun ikkunat on puhtaat. Tosin
niin kova tuuli on tänään ollut, että uloimmat lasit jäi suosiolla pesemättä.


Viherkasveja on ilmestynyt lipaston päälle. Jospa saisin tuon Orkideankin kukkimaan
mahdollisimman pitkään! Lipaston päällä on edelleen mieheni taiteilemat miniatyyriasetelmat
lasikupujen alla. En millään raaski laittaa niitä vielä kaappiin, vielä hetken niistä haluan nauttia!

Tuulesta ja tuiskusta huolimatta toivottelen
mukavaa torstai-iltaa!

♡
Hanna

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Tervetuloa syksy

Tänään meiltä lähti reippaat pojat jatkamaan
koulutaivalta, toinen kasille ja toinen neljännelle. Lukiolainen 
aloittaa kakkosluokan huomenna ja luvassa on tänä lukuvuonna
ainakin vanhojen tanssit sekä ensimmäiset kirjoitukset.

Onhan se ihan mukava saada jonkin sortin rytmi tähänkin perheeseen
kesän valvomisten ja iltapäivään kestävien 
yöunien jälkeen.


Vaikka itse vielä lomailenkin useamman päivän ja töihin palaan
vasta viikon kuluttua,
on kovasti jo syksyn touhut ja menot olleet mielessä.
Kalenteri täyttyy ihan huomaamatta ja menoja on ilmaantunut pitkälle syksyyn
yhden jos toisenkin perheenjäsenen kohdalle, vaikka
harrastukset puuttuvat kalenterista vielä kokonaan.


Elokuun saapuessa kaipailin muutosta olohuoneen huonekalujen järjestykseen
ja tällä kertaa ne pyörähti ennen näkemättömään asentoon.
Uutta mattoa ja verhojakin tekisi mieli, mutta entinen matto sai vielä jatkoaikaa
pesun jälkeen. Katsotaan kuinka verhoille käy...


Syksyn saapuessa mieleen hiipii myös uudet neuletyöt, langat ja kirjat.
Esiin kaivoin inspiraatiota tuomaan Klompelompen kirjat, jotka
on tuosta kätevä napata käteen sopivan hetken tullen.
Uusimman Klompelompenhan tilasin jo ennen juhannusta, heti kun
kirja ilmestyi. Muutama ehdoton suosikki on kirjasta jo löytynyt,
katsotaan mitkä niistä pääsevät puikoille asti.


Myös lankoja on pitänyt jo hypistellä. Seuraava neuletyö on jo mielessä ja
langat hankittuna,
kunhan saan tekeillä olevan virkkaushomman pian päätökseen.
Sen kanssa kilpaillaan taas syntymättömän vauvan aikataulun
kanssa. Katsotaan kumpi ehtii ensin...
vauva vai vauvan peitto?


Vain vaivoin olen saanut itseni hillittyä lankakaupoilla. Jospa nämä olemassa olevat
saisi ensin puikoille ja valmiiksi asti...
Harmaat langat sain tuliaisina kesällä ja niistä syntyy toivottavasti
pehmoinen neuletakki itselle tai
tyttärelle.


Mikäpä on hämärinä syysiltoina poltella kynttilöitä ja istahtaa sohvan nurkkaan
kädessä puikot ja langat! 
Ehkä minussa on sittenkin pikkuruinen hitunen myös syysihmistä, kunhan
olosuhteet ovat kohdillaan!!!

Ihanaa syksyn alkua teille ja 
enkeleitä jokaisen lapsen,
ison ja pienen,
koulutielle!!!

♡
Hanna

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Ihanaa juhannusta!!!

Juhannus on jo täällä, vaikka itsestä tuntuu, ettei
kesä ole vielä edes kunnolla alkanut.
Ehkä tunne johtuu siitä, että omaan lomaan on vielä reilut 
kolme viikkoa aikaa. Siksi
se kesäfiiliskin varmasti odotuttaa itseään.
Luulen kuitenkin, että mitä lähemmäksi oma loma
tulee, sitä enemmän alkaa minuakin kesättämään!

Tämä aika kesästä on kuitenkin aivan ihanaa aikaa!
Luonto on kauneimmillaan ja vasta pieni osa
kasveista on kukassa tai vasta nupuillaan. Ehkä kylmällä keväällä
ja alkukesällä on tämän kanssa jotain tekemistä...
Olen ihastellut omanapuiden kukkia,
tuoksutellut syreenien huumaavaa tuoksua ja
ohikulkiessa ihastellut muiden ihmisten pihoja ja puutarhoja.
Aina sitä miettii ja katselee sillä silmällä, että
josko sieltä jotain ideaa löytyisi omaankin pihaan. 


Omasta pihasta puuttuu vielä omanapuu tai kaksi ja syreenitkin on vielä 
kovin pieniä, eikä niihin näy yhtään ainutta kukkaakaan tulevan.
Lumipalloheisikin olisi kerrassaan upea ilmestys myös meidän pihamaalla.
Pitääkin tutustua hivenen paremmin sen saloihin!!! Onneksi tänään maalla 
mummolassa piipahtaessa
sain mitä parhaimmat tuliaiset kotiin tuomiseksi,
oksat lumipalloheisiä sekä oksa
syreeniä! Hento kukkaistuoksu valtaa siis  muuten vähän hyrskyn myrskyn olevan 
kodin ja kyllähän nuo yksittäiset oksat näyttävät oikein kauniilta
tuossa lipaston päällä!


Peltinen tarjotin vilahtelee näemmä yhdessä sun
toisessa kuvassa. Ihastuin siihen tässä keväällä
ohikulkumatkalla Kyyjärven Paletissa täällä!
Onneksi lopulta pitkän pähkäilyn ja pienen kannustuksen jälkeen ostin sen, sillä
 olisi jäänyt kyllä kovasti harmittamaan, jos olisin sen
jättänyt sinne.


Tänä vuonna juhannusta vietetään hyvinkin vaihtelevisti, 
sillä osa ajasta menee töissä.
Onneksi mukaan mahtuu perinteistäkin juhannuksen viettoa
Keuruun maisemissa.
Toivotaan jos ei nyt helteistä juhannusta niin ainakin
poutaa ja lämpötilakin saisi pysytellä plussan puolella!!!


Suloista keskikesän juhlaa sinulle toivotan 
ja kiitän, että olet vieraillut täällä!!!

♡
Hanna


sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Nurkka

Joskus on pakottava tarve saada muuttaa asioita ympärillään.
Pienikin muutos piristää.
Meillä on olohuoneessa tasan kaksi nurkkausta, joissa voi
huonekalujen paikkaa muuttaa.


Yläkerrasta hain ikivanhan nojatuolin jälleen olohuoneeseen.
Nojatuolin olen aikoinaan pelastanut vanhasta mökistä
ja itse entisöinyt ja verhoillut uudelleen.
Puuosat oli mustat ja kangas myrkynvihreä.
Nyt voisi jälleen maalata puuosat mustaksi...


 Matto sekä tuolinpäällinen ovat äiti virkkaamat. Tuolinpäällinen suojaa 
mukavasti nojatuolin valkoista kangasta, jota ei olekaan ihan helppo puhdistaa.
Valkoinen pärekori kätkee sisäänsä osan langoista ja kangastilkuista.
Tarvitsisin ainakin toisen  saman kokoisen, jotta saisin kaikki
käsityötarvikkeet siististi säilöön.


Ilta-aurinko paistaa ihanasti olo- ja makuuhuoneeseen 
ja luo  ihanan leppoisan tunnelman.
Astiakaappi on niinikään vanha ja on mukavan pieni 
liikuteltavaksi seinustalta toiselle ja kätkee
sisäänsä uuden vanhan kahvikaluston, 
josta kerron joku toinen kerta!

Pojat saivat eilen kelpo todistukset ja on 
täten siirretty seuraavalle luokka-asteelle. Kuopus siirtyy
piiiitkän kesäloman jälkeen viskariksi tutussa päiväkodissa ja 
esikoinen jatkaa opintietään lukion toiselle luokalle.
 Pojat heittivät välittömästi kunnolla lomalle, pakkasivat kassit
ja lähtivät reissuilleen. 
Täällä siis vietellään pienen perheen elämää tyttöjen kanssa.

Luvassa tälle illalle on saunomista ja leffailtaa.

Rentouttavaa sunnuntai-iltaa sinulle!!!

♡
Hanna

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Pesänpuhdistusta

Muualla tuntuu olevan lumet jo tiessään ja jotkut ovat päässeet puuhailemaan 
jo haravan ja kevätistutusten parissa. Meillä on täällä meidän 
mäellä on kylmiä pakkasöitä ja vielä melkein metrinen hanki, vaikka
 kaupungissa onkin jo ihan sula maa. 
Vielä ei siis ole mitään asiaa pihaa rapsuttelemaan,
 eikä tuonne tuuleen oikein viitsi edes lähteä, 
lähtee pian peruukki tuulen mukaan.


Pihahommien sijaan olen saanut joka keväisen
 kaappien ja nurkkien tyhjennysvimman. 
Tuntuu aivan kuin olisi helpompi hengittää, 
kun tavaraa on vähemmän.
 Lajittelin pois menevää tavaraa kirpparille,
 lahjoitukseen ja kaatikselle. Lähes koko tämä päivä 
on mennyt ensimmäisiä talvikamoja poislaittaessa, 
vaikka kaikesta ei vielä voikkaan luopua. Eteisen kaappien siivoamiseen 
uppoa näemmä kamalasti aikaa, kun tyhjää kaikki kaapista ja käy läpi
aivan kaiken. Koko huusholli olikin sitten aivan kuin lähtevä laiva
ennen kuin sain tavarat ojennukseen. 
Pitää toivoa, että kirppiksellä menee mahdollisimman 
paljon tavaraa kaupaksi, eikä sieltä tarvitsisi 
kantaa mitään takaisin kotiin.


Kirppikselle lähti myös iso laatikollinen sisustustavaraa. 
Varastosta löytyi kuitenkin vielä jotain mitä
 ei hanni laittaa pois. Niinpä kannoin nämä ihanat 
kynttilänjalat jälleen kerran olohuoneen
 lipaston päälle. Siinä ne on ollut niin monta
 kertaa aiemminkin ja taas ne näyttää ihan uusilta!


Keittiön seinähyllylle vaihdoin myös hempeämmän sävyisiä 
juttuja ja vanhat pallovalot löysi
 myös paikkansa sieltä. Pidän noissa valoissa 
siitä, että ne toimivat pattereilla ja 
niissä on ajastin. Ei tarvitse yrittää
 saadaan johtoa riittämään pistokkeeseen 
eikä huolehtia valojen sammuttelusta.


Jo talvella hankkimani pelargoniat sain 
jälleen lähes hengiltä, mutta myös elvytettyä 
uudelleen henkiin siirtämällä ne keittiön 
ikkunalle valoisampaan paikkaan. 
Nyt vaan odottelen uusien kukkia tulevaksi. 
Samalla ikkunalla on myös siemenestä 
kasvatetut ahkeraliisat, jotka näyttävät 
siinä niinikään viihtyvän.


Puuhakkaan päivän päätteeksi piti vielä pyöräyttää
lasten toiveesta unelmatorttu. Saunan kautta on hyvä rauhoittua 
odottelemaan nukkumattia saapuvaksi!

Iloa viikkoosi!

♡
Hanna

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Hyvätuuli

On ihmeellistä, kuinka ihmisen vireystila vaihtelee, vaikka
periaatteessa arki ja sen vaatimukset pysyvätkin aivan samana.
Toisinaan virtaa riittää vaikka ja mihin, kun taas toisena hetkenä
ei työpäivän päätteeksi jaksaisi yhtikäs mitään.


Talven pimeimpinä kuukausina oli tunne, että voisi hautautua
peittojen alle lämpimään ja ottaa piiitkät talviunet.
Nyt kuitenkin tuntuu, että olen herännyt, vaikken talviunilla ollutkaan.
Energisen olon laitan ihan vaan auringon piikkiin!
Tällä viikolla ollaan oltukin kovin keväisissä tunnelmissa, kun
räystäästä tippuu vesi ja linnut laulaa kevään kunniaksi.
Kevät ja kesäihmiselle tämä on ollut siis yhtä juhlaa.


Ehkä vireystilaan vaikuttaa myös edessä oleva talviloma, joka 
koittaa reilun viikon kuluttua. Kovin kummoisia lomasuunnitelmia ei ole, eikä
tarvitsekaan olla. Riittää, että olemme koko perhe samaan aikaan lomalla
ja saadaan olla ilman suurempia aikataulutettuja menoja.


Hyvätuuli hiipiköön sisään, asettukoon taloksi, tarttukoon kaikkiin meihin!
Uskon, että sinulle jää sitä myös yllinkyllin!

Kivaa keskiviikkoa!!!

♡
Hanna



perjantai 3. helmikuuta 2017

Uneton keltaisessa talossa

Olen hyvä nukkumaan. Olen ollut sitä aina.
Eilen kuitenkin kärsin ennennäkemättömästä unettomuudesta! 
Kärsin illalla vatsakivuista ja huilailin sängyllä. Pahimman kivun hellitettyä
viihdytin itseäni katselemalla vanhoja Huvila ja Huussi-sarjan
jaksoja. Ei olisi pitänyt...
Oli pihankunnostusta ja mökin remontointia!
Oikein onnistuneita lopputuloksia molemmat!
Siitä ne ajatukset sitten lähti, vähän liiankin liukkaasti...


Kun tuli aika käydä nukkumaan, ei uni tullutkaan tavalliseen 
tapaan heti silmät suljettuani.
Tein sauna- ja kylppäriremontin. Siitä tuli oikein kaunis!
Vaaleat suuret seinälaatat, lattiaan tummaa sävyä 10x10 laatat. WC-istuin 
on vielä aivan käypä, sitä ei lähdetty vaihtamaan, kuten ei myöskään uudenkarheaa
puukiuasta, säästösyistä tietysti! Suihku pitäisi kyllä uusia, kaareva ja käännettävä suihkuseinä hankkia ja pesuhuoneen molemmat ovat uusittavassa kunnossa.
Uudet lauteet oli tekeillä ja saunan väriksi 
kaavailin valkoista. Lauteiden malli jäi vielä vähän epäselväksi.
Todellisuudessa me vain haaveillaan uudistuneesta saunaosastosta 😉!

Seuraavaksi pääsin sisääntulon kimppuun. Tein meille kauan haaveilemani
verannan isoine ikkunoineen ja leveine ikkunalautoineen, johon saisin kaikki
taimet mahtumaan. Olisi tilaa lukemattomille kengille ja säästäisihän
se lämmityskuluissakin...


Siitä päästiinkin niihin taimiin. Multaan ja siemeniin.
Kesäkukkiin. Mitähän sitä tällä kertaa kokeilisi?!
Päädynkö taas istuttamaan Pelargoneja siemenestä vai olisiko 
jonkun muun vuoro?

Niin ja edellinen käsityö valmistui juuri ja jotain pitäisi keksiä tilalle.
Pikkuinen neuletakki syntymättömälle vauvalle olisi ihana, mutta
langat pitää ensin tilata. Riittäisikö joku jämälanka johonkin pienempään
välityöhön...

Kaikkea sitä ihmisen mielessä liikkuukin juuri silloin
kun pitäisi nukkua. Harkitsin jo sängystä nousemista ja kirjan 
lukemista unilääkkeeksi.
Onneksi aamulla ei tarvinnut nousta aikaisin!!!


Ja aamun valjettua oli lähdettävä...
Mihinkäs muuallekaan kuin Plantageniin!!!
Vähän lähti homma lapasesta, sillä mullan ja siementen
lisäksi oli ihan pakko ostaa muutama Pelargonia Mårbacka, muratti ja
helmililja. Tytöt olivat mukana myös ja toinen halusi minikaktuksia ja toinen
pikkuisia Pelargonin taimia.


Valkoisten ja vaaleanpunaisten Ahkeraliisojen siemenet on nyt upotettu multaan, 
kuten myös Petunian siemenet. Jälkimmäisiä oli niin valtavasti, että voi 
olla, että täällä jaetaan taimia kevään korvalla kaikille halukkaille 😊!
Pelargonian siemenet jätin tällä kertaa hankkimatta, ainakin toistaiseksi!

Jämälanka löytyi ja uusi käsityö on aloitettu, joten senkään ei luulisi
valvottavan ensi yön.


Nyt kun hommat on saatu alkuun, niin toivottavasti
uni tulee paremmin tänä iltana.

Levollisia yöunia sinulle ja minulle!!!

♡
Hanna

torstai 26. tammikuuta 2017

Kevättä ilmassa

Vapaapäivän leppoisat aamut on aivan ihania!
Hitaasti herään uuteen aamuun ja muutaman kahvikupillisen
nautin ajan kanssa. 
Muiden lähtiessä kouluun ja töihin, jäimme kuopuksen kanssa 
kaksin nautiskelemaan tästä vapaapäivästä!
Tyttären leikkiessä omia leikkejään Dubloilla, sain pienen hetken 
ihan omaa aikaa ja keskityin lukemaan eilen postilaatikkoon pudonnutta
 suosikkilehteäni!


Ulkona oli kevään tuntua, kun aurinko pilkisteli ja räystäästä 
tippui vesi, vielä ei kuitenkaan täällä meidän mäellä titityytä kuulunut, vaikka kuinka yritin kuunnella. Koiran kanssa käytiin lähimetsässä lenkillä. Taisi olla silläkin 
kevättä rinnassa, kun säntäili pitkin polkuja eikä flexissä meinannut riittää
pituus, kun olisi niin tahtonut juoksennella metsää ristiin rastiin. 


Koti näyttää siivottuna ja auringon kirkastamana kauniilta
ja ihanan valoisalta pitkän pimeän kauden jälkeen.


Yhden kimpun tulppaaneja olen ostanut joulun jälkeen, mutta pettymys oli
suuri, kun ne ei kestänyt maljakossa muutamaa päivää pidempää.
Niinpä otin tällä kertaa varman päälle ja valitsin kimpun neilikoita.
Ne ei ihan heti luupahda, vaan kestää muutamankin viikon kauniina, kunhan muistaa 
lisäillä vettä ja leikellä nuukahtaneita  kukkia pois.


Nämä neilikat on jo viikon vanhoja ja vieläkin niissä on ihanasti 
 nuppuja puhkeamatta. 
Kevään väri on tänäkin vuonna vaaleanpunainen!


Välipalaksi tein koulusta saapuvalle pojalle ja hänen 
kaverilleen smoothieta.
Hiukan jo ylikypsyneitä banaaneja, tätini meille 
keräämiä metsävadelmia, maustamatonta jogurttia ja luraus hunajaa,
siinä täydellinen smoothieresepti. 


Hyvin näytti smoothie maistuvan pojille kera voileipien. Ehkä syynä oli koulussa lounaalla
tarjolla ollut ohrasuurimopuuro 😊!


Ensi viikolla käännetäänkin kalenterista jo helmikuu esille!
Luvassa on siis ainakin ystävänpäivää, synttäreitä, laskiaista ja talvilomakin
häämöttää siellä loppukuussa!!!
Voisiko asiat enää paremmin olla?

Aurinkoisia päiviä toivotellen

♡
Hanna

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Keskiviikon kuulumisia

En ole talvi-ihmisiä, en sitten millään. En vaikka miten
yrittäisin. Tällainen kylmyys ei vain sovi minulle. 
Voisin vaipua talviuneen heti kovempien  (-10) pakkasten tultua ja
herätä taas kun ilmat lämpenee. Ei tee mieli näyttää naamaansa ulkona, 
kun posket jäätyy jo ensi askeleilla ja hengitys vinkuu näin astmaatikolla jo pelkästä
ajatuksesta!
Mutta ikkunasta on kiva katsella kaunista ja tällä 
erää aurinkoista maisemaa! Niin ja nythän on hyytävän hyvä sää
sulattaa pakastinta 😉!
Lämmin loma on jo ainakin haaveissa, toteutus vielä 
hiukan vaatii pieniä ponnisteluja!


Joulukuusen paikka jäi olohuoneessa tyhjäksi ja 
se antoi mahdollisuuden vähän muuttaa huonekalujen paikkaa,
edes hitusen. Keinutuoli jäi vielä yläkertaa evakkoon ja nojatuoli
vaihtoi paikkaa.
Ja tuo paikka onkin sille oikein mukava.
Siitä näkee yhdellä silmäyksellä lähes koko alakerran yhteiset tilat. 
Mikä onkaan mukavampaa, kun kömpiä nojatuolin
nurkkaan ja ottaa käsityö käteen ja 
rentoutua puikkojen varressa.


Täällä koululaiset vielä lomailee ja päivärytmi on sen mukainen.
Teinit nukkuu pitkälle iltapäivään ja valvovat vastaavasti
myöhään. Toisinaan kaipaan niitä aikoja, kun kaikki lapset
olivat viimeistään yhdeksältä sängyissään ja meillä aikuisilla oli 
iltaisin hetki kahden keskistä aikaa. 


Joulusta jäljellä on enää vain ihanat muistot, karkkikepit,
kynttilät ja muutamat tunnelmavalot! Koristeet, ne vähätkin, on pakattu
takaisin varaston uumeniin ja suklaatkin on ihan just syöty.
Lupasin itselleni, että aloitan loppiaisen jälkeen jälleen karkkilakon, jonka
päätin kestävän pääsiäiseen. Vielä on siis muutama päivä aikaa
maistella suklaata ja sen jälkeen on taas itsekurille
käyttöä! Useamman kerran olen jo samanlaisen karkkilakon pitänyt, joten
eiköhän se tälläkin kertaa onnistu.


Takkaan tulet, villasukat jalkaan ja tarvittaessa vielä
viltti niskaan ja lämmintä juomaa, niin eikö
sillä nämä pakkaset selätetä! 

Iloa päivääsi!

♡
Hanna

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Olkkarin uusi pöytä ja lisää pallovaloja!!!

Meidän olohuoneen pöytä lähti kiertoon ja sain pitkään
haaveilemani, siippani tekemän rouhean 
penkkipöydän olohuoneeseen!


Entisen pöydän ollessa hivenen liian suuri ja massiivinen, kaipasin
sen tilalle jotain pienenpää. Porvoon reissulla kesällä näin juuri sopivan
vanhasta lankusta tehdyn penkin, mutta tietysti se oli
liian tyyris.
Onneksi pihapiiristä löytyi juuri sopivan paksua lankkua, josta siippa
askaroi käsityönä minulle juuri sopivan!
Käsihöylä piti vartavasten hankkia ;)!
 Nyt mahtuu hyvin levittämään muistipelit olkkarin lattialle!

     

Pienet ja sievät pallovalot löytyivät syksyn pimeyttä karkoittamaan!
Ihastuin tietysti niiden väriin, mutta kivaa on myös se, että ne toimivat
AA-pattereilla ja niissä on ajastin, jolloin ne syttyvät ja sammuvat aina tiettyyn aikaan.
Kerrallaan valot palavat kuusi tuntia. 
Olohuoneen puolella, makuuhuoneen ovella ne antavat
pienesti valoa ja sitäkin enemmän tunnelmaa!

Iloista alkavaa viikkoa!

Hanna