Taimien kulta-aika

Keväällä eletään vuodenaikojen ihmeellisintä aikaa!

Lumien sulaessa maa paljastuu ja ilmojen lämmetessä maasta alkaa

nousemaan yhtä jos toista!

Eletään uuden alun aikaa.

 Kuinka mukava onkaan kulkea omassa pihassa ja tarkastella

päivä päivältä tapahtuvia muutoksia kasveissa ja

kuinka kuivuneen näköisistä risuista pilkistää uutta

ja vihertävää!

                           

      

Tänään huomasin ensimmäiset silmut alppikärhöissä, jotka

viime kesänä istutin työkaverin vinkistä kiipeämään köynnöskaareen.

 Vielä viime viikolla

mietin, että pitääköhän niitä leikata näin keväällä. Onneksi en

leikannut!!! Ja nyt voi todeta, että aina oppii jotain uutta!

Keittiön ikkunalla taimet sen kun vahvistuvat!

Talvella kylvämäni siemet on itäneet kiitettävästi ja

koulimisen ja silmimisen jälkeenkin niistä on suurin osa vielä hengissä!

Ahkerta ahkeraliisat ovat tehneet ahkerasti nuppuja,

 joiden kasvamista seuraan 

herkeämättä. Luulenpa, että ihan muutaman päivän sisällä

ensimmäiset nuput aukeavat!

Ahkeraliisat, valkoiset ja pinkit sekä valkoiset petuniat on kokeilussa

ensimmäistä kertaa. Kesäkukat on siis tällä kertaa

omasta takaa siemenestä asti itse kasvatettu, eikä puutarhamyymälään

tarvitsisi välttämättä mennä lainkaan, jos pystyy olemaan sieltä

pois.

Keittiön ikkunalle jäi vain salusiini, kun kappa sai lähtöpassit,

jotta riippuvalla ikkunalaudalla olevat taimet saavat tarpeeksi valoa!

Ikkunalauta onkin ollut poissa käytöstä melko pitkän ajan, mutta

nyt se tuli tarpeeseen, sillä kaikki taimet ei millään mahtuneet muuten

valoisalle ikkunalle.

Kovasti yritän saada talvella ostamani pelargoniatkin

vielä kukkimaan uudelleen. Lehtiä se kyllä kasvattaa, mutta

kukintoja antaa odottaa. Ei auta, vaikka lepertelen sillä päivittäin niin, 

että kanssaeläjät katsovat minua hiukan kieroon. 

Olisiko sinulle vinkkiä, kuinka saan ne uudelleen kukkimaan?

Iloitsen jokaisesta kasvavasta taimesta ja kehittyvistä

viherpeukalon taidoista! Vielä on paljon paljon

opittavaa, mutta tästä on hyvä jatkaa!

♡

Hanna

Lauantain lurinat

Pääsiäispyhät olivat ja menivät ja arki koitti jälleen!

Olipa ihana viettää pyhät kotosalla!!!

Arki imaisi kyllä vapaiden jälkeen ihan yhtä nopeasti kuin aina ennenkin.

Kohtahan onkin edessä uusi juhlapyhä, kun vappu tekee tuloaan

jo ensi viikolla. Simat laitoin eilen käymään

ja tänään sain ne pullotettua. Kärsimättömin olisi ollut

vailla simaa jo tänään, mutta joutuu nyt kyllä odottelemaan

siihen saakka, kunnes rusinat nousevat pintaan.

Voi olla, että joudun vielä tässä ennen vappua tekemään toisenkin erän

vappujuomaa.

Vaikka ihan keväisiin olosuhteisiin ei olla vielä kunnolla päästykään,

niin tämän aamun viiden sentin lumikerros oli melkoinen yllätys,

 varsinkin kun illalla vielä katsoin säätietoja ja varauduin polkemaan 

tänä aamuna ensimmäisen kerran tänä keväänä töihin.

Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutoksia, kun pyörästä puuttuu

nastarenkaat. Vaikkakin jo muutaman kilometrin jälkeen lumesta ei pyöräteillä

ollut tietoakaan. Vain meillä täällä "vuoristossa" oli lunta ihan kunnolla.

Iltapäivällä oli lumet sulaneet ja pääsin taas hetkeksi haravan varteen.

Piha on vielä melko märkä, joten ihan joka paikkaan ei

vielä haravan kanssa viitsi mennä.

Me vietetään esikoisen kanssa vappua vähän

lämpöisemmissä maisemissa ja siksi sandaalit

kaipasi kuivaharjoitteluun pääsyä. Vanhat ja uskolliset sandaalit

käväisi korjattavana suutarilla ja niillä mennään

 toivottavasti vielä pitkään!

Leppoisaa lauantai-iltaa sinulle!

♡

Hanna

Juhlahumua!!!

Nyt on kaksi päivää yhtä juhlaa takana!

Päivänsankareita juhlittiin eilen useampia yhtäaikaa, kun perhepiirissä on

huhtikuun lapsia enemmänkin! Eilen sankareita oli paikalla viisi, joista

serkuksia kolme ja meitä aikuisia kaksi.

Vaikka itse yritin pitää matalaa profiilia oman synttäripäivän suhteen, sain

kuitenkin muutaman ihanan kukkakimpun!!

Omat vuosirenkaat lisääntyvät uhkaavasti, mutta kuten

kuopus äsken totesi, "et ole vielä vanha, kun naama ei ole vielä

ryppyinen"!!!

Tähän siis luottaen jatketaan matkaa iloiten eteenpäin

ja kannetaan eletty elämä kiitollisuudella ja mennään tulevaa

kohti avoimena!

Tämän päivän juhliin tein pääsiäisen kunniaksi

paljon puhutun ja kuvatun kinderkakun

Kinuskikissan ohjeella, ohje täältä, klik!

Kakun tein gluteenittomana keksejä vaihtamalla Schär-merkkisiin

suklaatäytekekseihin! Keksit sopivat pohjaan todella hyvin, eikä

makua juurikaan erottanut tavanomaisesta!!!

Tämä kakku oli kyllä ihan älyttömän hyvää ja sitä  teen aivan varmasti

vielä joskus uudelleen!

Olipa kiva pitkästä aikaa pitää meillä vieraita, vaikka eihän 

vieraat vieraita ollutkaan!

Ihan liian harvoin nykyisin ehtii kutsumaan ketään kylään

tai mennä itse kylään.

Onneksi kuitenkin on näitä synttäreitä, jolloin tulee

juhlittua sankareita isommalla porukalla!

Me jaetaan kuopuksen kanssa rakkaus

kukkiin! Hän halusi yhden hempeän vaaleanpunaisen 

ruusun kimpustani  omaa huoneeseen maljakkoon!

Kunpa vaan saisin pidettyä kukat hyvinä mahdollisimman

pitkään!!!

Täällä jatkuu pääsiäisvapaat vielä muutaman päivän! 

Pihan siistimisestä haaveilin näillä vapailla, mutta meillä on edelleen

osa pihasta lumen alla. Mutta ehkä jostain kohtaa voisi jo

päästä haravan kanssa rapsuttelemaan!

Kunpa ilmat hiukan lämpenisi ja 

kevät tulisi kohisten!

♡

Hanna

Ehdinpäs ennen kuin...

Rauhallista pitkäperjantain iltaa sinulle!

Minä saan tällä erää viettää seuraavat neljä päivää

vapaalla ja nauttia näistä juhlapyhistä oikein kunnolla!

Tiedossa on synttäreitä sekä myös ihan vaan puuhastelua

  kotosalla.

Viime yön yövuoron jäljiltä otin muutaman tunnin unet ja sen jälkeen onkin

ihmeellisesti virtaa riittänyt huomisia juhlia 

järkkäillessä. Sen verran puuhakasta oli meno iltapäivällä, että

sain keittiön sulakkeen kärähtämään, kun kaikki mahdolliset koneet oli

päällä yhtä aikaa. 

Eli ihan perinteistä ja harrasta pitkäperjantain rauhaa ei meillä ole

tänään näkynyt. Onneksi pääsiäisen todellinen sanoma löytyy sydämestä!

Käynnissä on ollut myös pienimuotoinen kilpajuoksu aikaa vastaan.

Tekeillä on ollut nimittäin toiset pikkuruiset villahousut ja -takki pienelle pian 

syntyvälle tulokkaalle. Ensimmäisestä valmistuneesta asusta kirjoittelin jokin aika sitten 

täällä!

Sain kuin sainkin molemmat asut valmiiksi ennen kuin kumpikaan

vauvoista on syntynyt!!!

Näitä on ollut aivan ihana kutoa ja pienistä vaatteista kun on

kyse, niin valmistakin tulee kohtuu nopeasti, kunhan vaan ehtii

käsityön parissa istua.

Malli molemmissa asuissa on sama, vain väri erottaa nämä

ihanuudet toisistaan. Pojan housuihin oli ihan pakko ommella pari nappia 

sepaluksen kohdalle!

Takissa lankana käytin Dropsin Merino Extra fine-lankaa ja housuissa

Baby Merino-lankaa, joka on hivenen ohuempaa kuin takin lanka.

Puunapit olen tilannut Paapon nettikaupasta täältä!.

Ohjeet on jälleen kerran Klompelompe  Ihania neuleita lapsille-kirjasta.

Kirjassa kerrotaan, että nämä neuleet on alun perin ajateltu vauvan ensimmäiseksi

asuksi ja sopii vaikka kotiintulovaatteeksi, etenkin näin viileänä keväänä.

Teinkin molemmat kokoa 0-3 kk, jotta ne olisi heti käytettävissä ennen toivottavasti

lämmintä kesää. 

Aika pienethän niistä tuli, mutta luultavasti molemmat pienokaiset 

hukkuvat niihin ainakin vastasyntyneinä. 

Takin ja housujen mallia yhdistelemällä voisi toteuttaa

neulehaalarin, jossa mallineule toistuisi koko matkalla!

Saapa nähdä pitääkö kokeilla sitä seuraavaksi, vai mitähän sitä keksisi?!

Pääsiäisrauhaa toivotellen 

♡

Hanna

Mudcake

Palmusunnuntai on kääntynyt iltaan !

Aamupäivällä meiltä lähti liikkeelle kaksi virpojaa, jotka

eivät olleet niinkään perinteiseen asuun pukeutuneita!

Toinen halusi olla keiju ja toinen sähkövelho!

Itse näin näistä hahmoista vain kuvia, sillä vietin tämänkin

pyhäpäivän töissä. 

Naapurustoa on nyt kuitenkin virvottu ja varvottu ja 

palkatkin taitaa olla syötynä!

Loppiaisesta saakka kestänyt karkkilakkoni lähenee loppuaan.

Päätin vuoden alussa, että joulusuklaiden jälkeen

aloitan karkkilakon, joka kestää pääsiäislauantaihin saakka.

Siihen on siis aikaa enää viikko. Nyt olenkin alkanut

pohtia, että kannattaako hyvin käyntiin lähtenyttä lakkoa

lopettaa lainkaan tai ainakaan vielä.

Sen tiedän, että jos irtokarkkipusiin sorrun, niin olo tulee olemaan 

sen mukainen, eli ei kovin hyvä, minulla kun ei oikein

rajotin pelaa sen suhteen, kuinka paljon karkkia on sopivasti!

Lakkoni on koskenut vain ja ainoastaan karkkia. Kaikenmoisia

leivonnaisia on kyllä tullut mussutettua ihan riittävästi niitäkin,

mutta niiden kohdalla holtti pelaa jotenkin paremmin, enkä

niitä syö kuin kohtuudella.

Tänään teinipoika innostui jälleen leipomaan kiitos kotitalouden!!! ja 

teki sen helpon ja herkullisen Mudcaken, jota meillä

jossain vaiheessa leivottiin enemmän kuin tarpeeksi.

Edellisestä kerrasta on nyt kuitenkin sen verran aikaa, että 

mutakakku maistui oikein hyvältä.

Tähän kakkuun riittää ne perus raaka-aineet, joita

jokaisesta keittiöstä pitäisi aina löytyä!

Tämäkin ohje on gluteeniton ja sen lisäksi myös laktoositon!

MUD CAKE

100 g laktoositonta margariinia

3 dl sokeria

2 munaa

1/2 dl gluteenitonta jauhoseosta

4 rkl  kaakaojauhetta

2 tl vaniljasokeria

ripaus suolaa

Sulata rasva ja anna hiukan jäähtyä. Lisää joukkoon sokeri ja munat

hyvin sekoittaen. Sekoita joukkoon kuivat aineet. Vuoraa irtopohjavuoan (Ø n. 20cm) pohja leivinpaperilla, voitele ja korppujauhota vuoan pohja ja reunat. Kaada taikina vuokaan

ja paista uunin alatasolla 175 ° noin 30 minuuttia.

Kakku kuuluu olla keskeltä hiukan valuva!

Meidän tämän päivän kakku jäi hiukan liian valuvaksi keskeltä, sillä 

reunat oli tulla liian kypsäksi, joten kakku oli pakko ottaa pois 

uunista muutamaa minuuttia liian aikaisin. Onneksi kuitenkin meidän väki

pitää myös kaikenlaisista kakkutaikinoista, joten liian valuva raaka kakku ei

haitannut ketään.  En

edelleenkään ole väleissä uunini kanssa, joka on selvästikin

lopettamassa uraansa ihan milloin tahansa. 

Näillä kuitenkin mennään siihen asti, kunnes uusi saadaan

hankittua.

Ensi viikolla päästäänkin pääsiäiseen ja muutamiin synttärijuhliin,

taas vaihteeksi!

Luultavasti kakkuja on tiedossa myös ensi viikolla!

♡

Hanna

Puutarhaunelmia, joka keväinen ilmiö!

Ensimmäinen keväinen päivä ja lämmittävät auringon säteet.

Hetken uppoutuminen lehden kesäisiin kuviin ja toinen toistaan

kauniimpiin puutarhoihin...

Ei siihen näköjään muuta tarvita, että minä alan

haaveilla olevani todellinen viherpeukalo ja puutarhuri!

Vaikka siemeniä onkin tullut jo laitettua multaan aikaa sitten eikä 

keittiön ikkunalle  juuri muuta mahdu, niin 

se todellinen puutarhuri minussa on hukassa.

                      

       

Edelleen mielessä on nämä ikuiselta tuntuvat kysymykset:

Mitä pihaan ja puutarhaan haluaisin?

Mikä missäkin kohtaa menestyisi?

Saisinko alppiruusun kukkimaan?

Onko päässä vielä samat ajatukset kuin viime vuonna?

Ja mitäs ne viimevuotiset ajatukset olikaan?

Millaisia mahdollisuuksia tontilla on?

Entäpä kukkarolla?

Ja mikä olisi kaunista, mutta silti helppohoitoista ja

kauaskantoista?

Omenapuita haluaisin johonkin kohtaa laittaa!

Kasvaisipa viime kesänä istutetut alppikärhöt pikapikaa

köynnöskaaren ympärille!

Kasvaisipa toissa kesänä istutetut sireenit vieläkin nopeampaa!

Paviljongin ympärille olisi kiva saada jotain runsasta, kiipeävää ja

koko kesän kukkivaa!

Entäpä kasvimaa?!

Miten ihmeessä pidän jänikset ja räkätit loitolla?

Pitääköhän sen ympärille rakentaa jonkin sortin aita, jotta

ylimääräiset otukset pysyvät poissa?

Porkkanaa, sipulia, ruohosipulia, hernettä ja salaatteja pitää

ainakin laittaa!

Niin ja raparperi puuttuu vielä kokonaan!

Haluaisin pihan, jossa olisi tilaa lasten temmeltää ja pelailla, mutta silti

sellaisen, jossa olisi mukavia oleskelualueita, omenapuun katve,

perennapenkki tai pari ja kaikki nivoutuisi sujuvasti toisiinsa!

Pihasuunnittelija ja -suunnitelma olisi kiva, mutta siihen ei ole varaa ja

se poistaisi liian monta päässä pyöriteltävää kysymystä yhdellä kertaa.

Sen kuitenkin tiedän, että kaikkea ei aina saa, ainakaan kerralla

eikä sellaista eliksiiriä olekaan, jolla saisi kaiken kasvamaan 

täyteen mittaansa silmän räpäyksessä tai edes yhdessä kesässä.

Tiedän myös, että haaveilemani kesähuone ei nouse tänäkään kesänä, 

kuten ei myöskään lasikuisti.

Mutta sen tiedän, että puutarhuri-innostus on lopahtanut

viimeistään elokuun loppuun mennessä  ja syksyllä 

lumi sataa haravoimattoman pihan ylle ja perennat lannoittavat

maata ensi talvenakin!

♡

Hanna

Kaikki postauksen kuvat on meidän puutarhasta kahdelta edelliseltä kesältä!

Pienelle ihmeelle

Pienet, tulossa olevat ihmislapset inspiroivat tekemään heille

kaikkea pientä ja kaunista!

Lähiperheeseen on tulossa näitä pieniä ihmeitä tänä keväänä  oikein

kaksin kappalein ja sehän on vallan ihanaa!

Tämä täti on hiukan höyrähtänyt näihin pikkuruisiin 

jo ennen heidän saapumistaan ja innostuin  neulomaan heille jotain

pientä!

Klompelompen kirjassa on toinen toistaan ihananempia

juttuja juuri pienille, joten sieltä nappasin idean ja ohjeet

villahousuihin ja neuletakkiin!

                  

        

Housut oli helpot toteuttaa, mutta jännitin hiukan

neuletakin raglanhihoja, joita en ennen ollut tehnyt.

Ohjeet oli onneksi melko selkeät ja onnistuin hihoissa yli

odotusten!

Puiset napit viimeistelevät nämä neuleet täydellisesti!

Luvattoman kauan vaan meni aikaa, ennen kuin sain takin

viimeisteltyä  niin, että langat tuli pääteltyä ja napit kiinnitettyä.

Nyt ensimmäinen setti on valmiina ja toinen on hyvää vauhtia valmistumassa.

Housut on jo valmiina ja takkikin jo hyvässä vauhdissa. 

Niistä kuvia myöhemmin, kunhan saan sen valmiiksi!

Täällä vietellään viidestä vapaapäivästä keskimmäistä!

Pyhistä kertyvät vapaat on kyllä luksusta arjen keskellä.

Vielä kun aurinko näyttäytyisi!!!

♡

Hanna