.

.

torstai 26. tammikuuta 2017

Kevättä ilmassa

Vapaapäivän leppoisat aamut on aivan ihania!
Hitaasti herään uuteen aamuun ja muutaman kahvikupillisen
nautin ajan kanssa. 
Muiden lähtiessä kouluun ja töihin, jäimme kuopuksen kanssa 
kaksin nautiskelemaan tästä vapaapäivästä!
Tyttären leikkiessä omia leikkejään Dubloilla, sain pienen hetken 
ihan omaa aikaa ja keskityin lukemaan eilen postilaatikkoon pudonnutta
 suosikkilehteäni!


Ulkona oli kevään tuntua, kun aurinko pilkisteli ja räystäästä 
tippui vesi, vielä ei kuitenkaan täällä meidän mäellä titityytä kuulunut, vaikka kuinka yritin kuunnella. Koiran kanssa käytiin lähimetsässä lenkillä. Taisi olla silläkin 
kevättä rinnassa, kun säntäili pitkin polkuja eikä flexissä meinannut riittää
pituus, kun olisi niin tahtonut juoksennella metsää ristiin rastiin. 


Koti näyttää siivottuna ja auringon kirkastamana kauniilta
ja ihanan valoisalta pitkän pimeän kauden jälkeen.


Yhden kimpun tulppaaneja olen ostanut joulun jälkeen, mutta pettymys oli
suuri, kun ne ei kestänyt maljakossa muutamaa päivää pidempää.
Niinpä otin tällä kertaa varman päälle ja valitsin kimpun neilikoita.
Ne ei ihan heti luupahda, vaan kestää muutamankin viikon kauniina, kunhan muistaa 
lisäillä vettä ja leikellä nuukahtaneita  kukkia pois.


Nämä neilikat on jo viikon vanhoja ja vieläkin niissä on ihanasti 
 nuppuja puhkeamatta. 
Kevään väri on tänäkin vuonna vaaleanpunainen!


Välipalaksi tein koulusta saapuvalle pojalle ja hänen 
kaverilleen smoothieta.
Hiukan jo ylikypsyneitä banaaneja, tätini meille 
keräämiä metsävadelmia, maustamatonta jogurttia ja luraus hunajaa,
siinä täydellinen smoothieresepti. 


Hyvin näytti smoothie maistuvan pojille kera voileipien. Ehkä syynä oli koulussa lounaalla
tarjolla ollut ohrasuurimopuuro 😊!


Ensi viikolla käännetäänkin kalenterista jo helmikuu esille!
Luvassa on siis ainakin ystävänpäivää, synttäreitä, laskiaista ja talvilomakin
häämöttää siellä loppukuussa!!!
Voisiko asiat enää paremmin olla?

Aurinkoisia päiviä toivotellen

Hanna

tiistai 24. tammikuuta 2017

Muistoja tekemässä

Viikonloppu vierähti leppoisissa tunnelmissa Tampereella
ihanan ystävän seurassa!
Reissu oli kyllä juuri niin hyvä, kun mitä edellisessä postauksessa
lupailin!
Mitä nyt VR vähän hankaloitti kotiin saapumista ajallaan.
Rikkoutuneiden laitteiden takia junat olivat sunnuntaina melkoisesti myöhässä ja
itse odottelin junaa ylimääräiset kaksi tuntia rautatieasemalla
ihmisvilinässä. Oli nimittäin muutaman muunkin juna myöhässä!
Mutta kotiin pääsin kuitenkin täysin ehjin nahoin ja matkat
kuluivat molempiin suuntiin hirmuisen nopeasti.


Tampereella yövyttiin Koskipuiston maisemissa Koskikadun Cumuluksessa.
Hotellin sijainti on aivan ihanteellinen, jos liikkeellä on jalkaisin ja 
keskittyy liikkumaan keskustan alueella. Joka paikkaan on lyhyet kulkuyhteydet ja
mitkä näkymät sieltä onkaan!!! Toive ikkunasta Koskipuiston suuntaan oltiin 
huomioitu ja näkymää olisi voinut tuijottaa vaikka kuinka kauan!


Tällä reissulla ei shoppailtu lainkaan! Me keskityttiin enemmän 
kulttuuripuoleen ja kulinaristisiin nautintoihin! Onneksi ei shoppailtu, sillä meiltä
olisi jäänyt monta upeaa kokemusta kokematta, jos olisimme 
vain kierrelleet kaupoissa.
BistroVenlaCafe Milavida sekä Ravintola Astor tarjosi makunautintoja,
upeita puitteita, tunnelmaa ja elävää musiikkia! Lautasen ja kahvikupin ääressä
meni kotvanen jos toinenkin, pitkästä aikaa kun ystävän kanssa
tavattiin ja juttua riitti ja riitti!


Kierros Näsilinnassa Milavidan kartanossa oli melkoisen mykistävä kokemus!
Siellä jos missä ovat seinät nähneet ja kokeneet 
kaikenlaista. Perheen tarina oli hyvin traaginen ja mietitytti
ja puhutti vielä monta kertaa illan aikana.


Suosittelen ehdottomasti Milavidan kartanoa ihan jokaiselle!
Milavidan rakennuttajahan on aikoinaan saanut Finlaysonin 
kukoistamaan!!!

   

Jo pelkästään tuo upeasti entisöidyn kartanon näkeminen sai haukkomaan henkeä ja
kun kuuli perheen tarinan ja loputkin talon historiasta nousi iho kananlihalle!

      

Näytelmä, joka meni pieleen Tampereen Teattterissa 
oli kyllä reissun todellinen huipennus!
Näytelmä meni todellakin pieleen ja jo ihan alku minuuteista viimeiseen
esiripun laskeutumiseen saakka sai nauraa vedet silmissä!
Väliajan kruunasi pikkuruinen leivos koristeenaan suklaiset Tampereen
tunnusmerkit kera kahvin!


Ystävän seura virkistää ihmeellisesti!
Puhuttavaa riitti lähes taukoamatta koko hereilläoloajan.
Vuoroin kuunnellen, vuoroin puhuen!!!
Harvassa on ne ihmiset, joiden seurassa
voi olla ihan rehellinen oma itsensä...


Ja sellaisenaan kelpaa ystävälle!!!

Hanna


perjantai 20. tammikuuta 2017

Odotettavissa sunnuntai-iltaan saakka

Yövuorojen jälkeiset unet ja virtapiikki on takana. Hiipivä
väsymys valtaa olotilaa, mutta vielä jaksaa tätä perjantai-iltaa
hetken aikaa viettää laiskan lupseissa tunnelmissa ennen kun
kömmin puhtaisiin lakanoihin!

Ja mikäs tässä on ollessa siivotussa kodissa?! Mielenrauha on minulla monesti
hyvin pienestä kiinni, ehkä vähän liiankin pienestä.
Mutta kyllä siivotussa kodissa on paljon
miellyttävämpi olla!

Huomenna lähden ystävän kanssa viettämään kauan odotettua
 laatuaikaa. Suunnaksi otetaan Tampere
ja ohjelmassa on yhtä ja toista mukavaa puuhaa.
Teatteria, kaupungin vilinää, hyvää ruokaa ja vielä parempaa
seuraa! Reissun kruunaa yö hotellissa sekä se hotelliaamiainen!!!


VR vie ja tuo toivottavasti sinne ja takaisin, joten senkin
puoleen reissusta voi nauttia täysillä, kun voi ajamiseen kuluvan ajan käyttää
parhaaksi katsomallaan tavalla. Luulisin, että päädyn
hyvään lehteen ja kutimiin! Edellisestä junamatkasta onkin
ihan hirveän kauan, joten toivon, että löydän kunnialla ainakin oikeaan suuntaan
menevän junan lisäksi vielä oikean vaunun sekä oman istumapaikkani.
Autotta matkustaminen vapauttaa meidän kaikeksi onneksi 
parkkipaikkojen etsimiseltä ja säästää parkkisakkojen uhalta!


Odotettavissa sunnuntai-iltaan saakka on siis
luvassa varsin pitkiä keskusteluja, naurua ja saattaahan siinä
itkukin tulla, käveltyjä kilometrejä ja kipeitä jalkoja, kauniita maisemia, 
hyvin nukuttu yö, kulinaristisia nautintoja ja
parannettu maailma!!!  

Ystävä on...

Hanna

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Arki- ja piilovapaat

Olen saanut viime päivien aikana ihanaa palautetta teiltä 
blogini lukijoilta! Nöyrin kiitos niistä! Palautetta ja kommentteja on aina kiva
saada ja samalla tietää, että siellä tätä luetaan!
Siis KIITOS!!!

Ehkä parasta kolmivuorotyössä on arkivapaat ja myös nämä
piilovapaat ennen yövuoroa tai yövuorojen välissä!
Vastaavasti taas pitkän miinuksen saa ne töissä vietetyt viikonloput ja
juhlapyhät, jolloin lapset viettää vapaa-aikaa koulusta ja hoidosta.
 Toisaalta, ehkäpä en osaisi edes tehdä 8-16 työaikaa, sillä
en ole sellaista eläessäni tehnyt...
Mitään säännöllisyyttä ei meidän perheen aikuisilla työajoissa olemuutenkaan, sillä 
myös siippa tekee säännöllisen epäsäännöllistä työaikaa.
Lasten puolesta aina toisinaan surettaa, mutta eivätpä nuo muusta tiedä,
kun aina meillä on ollut hiukan erilaiset työajat.


Arki- tai piilovapaalla  ehtii hoitamaan pakollisia asioita kaupungilla, joista
tänään kohdalle osui käynti hammaslääkärillä, jei ei yhtään reikää!!! 
Normaalisti arkivapaa alkaa kodin siistimisellä ja 
pyykkivuoren valloituksella.
Piilovapaalla usein unohtaa sen, että yöksi pitää lähteä töihin ja
päivän puuhastelee kaikenlaista ja sitten illansuussa ajatus
edessä olevasta valvottavasta yöstä alkaa painamaan silmää.
Viltin alle on jossain vaiheessa aivan pakko kömpiä.
 Toisinaan unta riittää tunniksikin, toisinaan vartti unen  rajamailla
tekee tehtävänsä.  


Kiva on myös olla lapsia vastassa iltapäivällä heidän kotiutuessa koulusta.
Tänään koululaisia vastassa oli äidin lisäksi perunamuusin jämästä tehdyt
perunarieskat, jotka lämpiminä katosivatkin  melko nopeasti
nälkäisiin suihin!
Vaikka kuinka inhoankin ruuan laittoa, on siinä oma
hohtonsa siinä samalla kuunnella läksyjä tekeviä koululaisia, jotka
kerääntyvät keittiön pöydän ääreen kirjoinensa. Aamu- ja iltavuoron sattuessa 
jään tästä lystistä lähes poikkeuksetta paitsi.

Oma lukunsa on myös yövuorojen jälkeinen virtapiikki, johon ei
löydy järkevää selitystä.
Muutama tunti unta viimeisen yövuoron jälkeen ja "aamukahvi"
pitkän kaavan mukaan ja siitä se usein lähtee.
Lakanat on sänkyyn vaihdettava joka kerta yövuorojen
jälkeen! Lisäksi kotoa löytyy mitä ihmeellisimpiä
paikkoja, joita on ihan pakko siivoilla ja järjestellä juuri tuolla hetkellä.
Virtapiikki hyytyy kyllä yleensä ihan yhtä nopeasti kuin on syttynytkin
ja illalla on jo työ ja tuska pitää itsensä hereillä.

Ette ikinä arvaa, mihin suuntaan tänä iltana 😊...
Iltapalalle, hammaspesulle ja töihin mars!!!

Hanna

lauantai 14. tammikuuta 2017

Ensimmäiset villaiset pitsisukat valmiina!

Tänään on ollut ihanan rento vapaapäivä ilman mitään 
sen suurempia suunnitelmia tai lukkoon lyötyjä menoja.
Useammin pitäisi olla päiviä, jolloin ei ole pakko mitään, jos ei 
tahdo. Ja jos joku erityisesti huvittaa niin sitten niin!
Voisikin olla hyvä idea varata etukäteen kalenteriin jokin päivä 
jolloin ei tarvitse! 
Mukavaa tässä on myös se, että tällainen päivä sattui
lauantaille, jolloin lapsetkin on vapaalla!!!
Vaikka ei ole ollut mikään pakko, ollaan silti touhuiltu sisällä ja
ulkona leppoisia puuhia. Niin rentoa!!!


Päättelin eilen jo hetki sitten valmiiksi tulleet merinovillaiset
pitsisukat! Viimeistelin sukat prässäämisen sijaan 
vanhan konstin mukaan ja annoin niiden olla kostean pyyhkeen välissä
yön yli, jolloin kosteus haihtui ja sukista tuli 
ihan täydelliset. Näin viimeisteltynä hivenen koholla oleva
kuvio ei litisty vaan erottuu kauniisti! Lankana näissä
on Novitan Baby Wool ja puikot no 4.


Itselle ei nämäkään sukat jää, vaan jatkavat matkaansa eteenpäin
kunhan sen aika koittaa.

       

Puikoilla on jo seuraavat samanlaiset, tosin eri langasta
tällä kertaa.  


Olen heikkona pitseihin eri muodoissa!
Ehkäpä juuri siksi nämä sukat on mielestäni 
lähes täydelliset!
Kauniit, herkät ja lämpimät!!!

Tämä leppoisa päivä on hyvä päättää iltalenkkiin koiran ja esikoisen
kanssa, iltapalaan ja sohvalla lötköttelyyn ja kutomiseen.
Huomenna jälleen kutsuu työt iltavuoron muodossa.

Hanna

perjantai 13. tammikuuta 2017

Pullaperjantai!

Jo alkuviikosta päätin, että kun tulee perjantai, meillä leivotaan! 
Tarkoitus oli aloittaa heti aamusta, mutta nukuin
yllättäen kamalan pitkään ja lisäksi leivinpaperi oli kaiken muun ohella loppu, 
joten kauppareissu pitkän kaavan mukaan oli enemmän kuin tarpeen.
Kun kaapit oli täytetty, pääsin vihdoin taikinan tekoon!


Voisilmäpullat, se se oli, joka sai alkuviikolla töissä
aikaan päätöksen leipomisesta. En yleensä harrasta voisilmäpullia,
mutta tällä kertaa en voinut vastustaa kiusausta.


Tein tietenkin myös niitä minulle perinteisiä kierrepullia, joita
aina teen. Ne ovat ehdottomia kestosuosikkeja!


Pian saan pakata jäähtyneet pullat pakkaseen, kunhan ensin
maistellaan niitä masut pullolleen! Kardemumman, kanelin ja tuoreen pullan
tuoksu leijailee täällä perjantain kunniaksi!


 Kärsin tästä joka talvisesta
väsymyksestä ja voisin nukkua vaikka ja kuinka!
Talviunet voisi olla kohdallani oikea ratkaisu... Mutta kunhan
aurinko jälleen näyttäytyy, tiedän herääväni eloon!!!
Niin siinä aina käy, onneksi!

Ympärilläni pyörii kaksi malttamatonta lasta, joille lupasin
tehdä popcornia ja viettää heidän kanssaan
 leffailtaa Ice Agen parissa!
Joten kyllä kai sitä pitää lähteä poppareita poksuttelemaan!

Mukavaa viikonloppua sinulle!!

Hanna

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Siksakhame

Neuloosi on iskenyt jälleen pahan kerran, kuten niin monta kertaa ennenkin.
Ainut poikkeus tässä tämän kertaisessa on se, että se näyttää vaan kiihtyvän
näin joulun jälkeen. Aiemmin se on lähes poikkeuksetta
tyssännyt jouluun ja siitä on alkanut virkkausinto. 
Syytän tästä tämän kertaisesta oireilusta vain ja 
ainoastaan Klompelompen kirjaa!!!


Sain jo hyvissä ajoin ennen joulua valmiiksi
Klomepelompen siksakhameen.
Enpä ole ennen itselleni mitään kutonutkaan, 
villasukkia lukuunottamatta. 


Kuvioon pääsi helposti kiinni ja se oli melko nopeatekoinen.
Tietysti alkuun piti jossain kohtaa purkaa, mutta
se ei haittaa, kun lopputulos on onnistunut!


Lanka on tässäkin työssä Novitan Baby Woolia ja puikot numeroa 4.
Ei uskoisi, että noin lyhyt hame voi olla jopa kuuma, ainakin sisällä.
Paksujen sukkahousujen kanssa hametta
voi huoletta käyttää vähän viileämmälläkin ilmalla.
Tarkenee tälläinen vilukissakin!!!


Puikot ovat heiluneet tänäänkin, vapaapäivän kunniaksi!
Puikoilta putosi yksi versio lentäjänlakista! Tällä kertaa
lentäjänlakki on hiukan isommalle pojalle ja näin ollen ilman korvaläppiä!
Kuvia tästä näette varmasti myöhemmin!

Levollista sunnuntai-iltaa sinulle!

Hanna

torstai 5. tammikuuta 2017

Klompelompe pipoja

Olen niin ihastunut Klompelompe neulekirjaani!
Siinä on niin monta kutkuttavan houkuttelevaa ohjetta.
Joululahjapajassa tuli hiukan kiirus, eikä nämä lahjapipot
aivan ehtineet aatoksi, mutta joululomalla sain ne kuitenkin postiin!

Pipot ovat lasten pienille serkuille, 4-vuotiaalle pojalle,
2-vuotiaalle tytölle ja puolivuotiaalle poikavauvalle!
Kaikille erilaisia, mutta kuitenkin saman tyyliset!


Lankana käytin suosikkiani, Novitan Baby Woolia, jota on
kovin mukava neuloa. Sain joululahjaksi 40 cm numero 4 pyöröpuikot, joilla nämä
pipot on neulottu.


 Vesselimyssyn tein isoimmalle lapselle. Malli on kivan yksinkertainen, mutta
tosi kaunis! Lippa ja tamppi viimeistelee muuten simppelin mallin.


Susselimyssyyn olisi kuulunut ruusuke otsalle, mutta päädyin 
ompelemaan siihen samanlaisen napin yksityiskohdaksi kuin mikä poikienkin pipoissa
on. Näin pipot ovat kuin samaa sarjaa!


Vauvalle neuloin lentäjänlakin, joka on Klompelompen hittimalli!
En kyllä yhtään ihmettele miksi!!!
Lakista tuli ihan ylisöpö!


Kaikki lakit viimeistelin puisilla Handmade-napeilla, joita olen siskoltani
joskus saanut ison pussillisen!


Vielä on kirjassa monen monta houkuttelevaa ohjetta, joita
haluan ehdottomasti kokeilla. Seuraaviin töihin on langat jo hankittuna ja kunhan 
saan pitsisukat pian valmiiksi, aloitan uuden työn Klompelompen
kirjasta.
Väripaletti pysyy edelleen vaalenapunaisen ja harmaan sävyissä!


Hanna

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Keskiviikon kuulumisia

En ole talvi-ihmisiä, en sitten millään. En vaikka miten
yrittäisin. Tällainen kylmyys ei vain sovi minulle. 
Voisin vaipua talviuneen heti kovempien  (-10) pakkasten tultua ja
herätä taas kun ilmat lämpenee. Ei tee mieli näyttää naamaansa ulkona, 
kun posket jäätyy jo ensi askeleilla ja hengitys vinkuu näin astmaatikolla jo pelkästä
ajatuksesta!
Mutta ikkunasta on kiva katsella kaunista ja tällä 
erää aurinkoista maisemaa! Niin ja nythän on hyytävän hyvä sää
sulattaa pakastinta 😉!
Lämmin loma on jo ainakin haaveissa, toteutus vielä 
hiukan vaatii pieniä ponnisteluja!


Joulukuusen paikka jäi olohuoneessa tyhjäksi ja 
se antoi mahdollisuuden vähän muuttaa huonekalujen paikkaa,
edes hitusen. Keinutuoli jäi vielä yläkertaa evakkoon ja nojatuoli
vaihtoi paikkaa.
Ja tuo paikka onkin sille oikein mukava.
Siitä näkee yhdellä silmäyksellä lähes koko alakerran yhteiset tilat. 
Mikä onkaan mukavampaa, kun kömpiä nojatuolin
nurkkaan ja ottaa käsityö käteen ja 
rentoutua puikkojen varressa.


Täällä koululaiset vielä lomailee ja päivärytmi on sen mukainen.
Teinit nukkuu pitkälle iltapäivään ja valvovat vastaavasti
myöhään. Toisinaan kaipaan niitä aikoja, kun kaikki lapset
olivat viimeistään yhdeksältä sängyissään ja meillä aikuisilla oli 
iltaisin hetki kahden keskistä aikaa. 


Joulusta jäljellä on enää vain ihanat muistot, karkkikepit,
kynttilät ja muutamat tunnelmavalot! Koristeet, ne vähätkin, on pakattu
takaisin varaston uumeniin ja suklaatkin on ihan just syöty.
Lupasin itselleni, että aloitan loppiaisen jälkeen jälleen karkkilakon, jonka
päätin kestävän pääsiäiseen. Vielä on siis muutama päivä aikaa
maistella suklaata ja sen jälkeen on taas itsekurille
käyttöä! Useamman kerran olen jo samanlaisen karkkilakon pitänyt, joten
eiköhän se tälläkin kertaa onnistu.


Takkaan tulet, villasukat jalkaan ja tarvittaessa vielä
viltti niskaan ja lämmintä juomaa, niin eikö
sillä nämä pakkaset selätetä! 

Iloa päivääsi!

Hanna

maanantai 2. tammikuuta 2017

Pitsisukat

Keskeneräisiä töitä ei koskaan pitäisi arvostella tai esitellä.
En kuitenkaan voi olla näyttämättä, mitä on juuri nyt 
puikoilla!

Pienenä välityönä aloitin tässä jouluvapailla Novitan vanhasta
sukkalehdestä yhden pitsisukkamallin. Ajattelin ensin tehdä jo aiemmin
tutuksi tulleen käpysukan, mutta halusinkin sitten kokeilla
jotain ihan uutta.


Alkuun työ tuntui liian haasteelliselta, mutta kunhan
sain kuvion näkymään ja pääsin malliin kiinni, ei se tuntunutkaan
enää niin vaikealta.
Aika nopeakin tämä malli on tehdä, kunhan pääsee
jyvälle!


Näihin vapaisiin olisi niin helppo tottua ja täällä kotonakin kyllä
 puuhaa ja harrasteita riittäisi!
Tällä erää vapaat on kuitenkin nyt onnellisesti vietetty ja huomenna 
olisi paluu töihin.

Pysykäähän pystyssä liukkailla!!

Hanna

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Katse tulevaan!!!

Selailin viime vuoden aikana kirjoittamiani tekstejä ja kuvia blogista ja 
ajattelin poimivani niistä teille muutamia, niitä itselle kaikkein
tärkeimpiä. Unohduin lukemaan kuluneen vuoden tapahtumia, enkä enää yhtäkkiä 
osannutkaan valita. 
Jokaisesta tuli mieleen jotain, mitä olisin voinut vielä sanoa, joten
siitäpä olisi tullut hirmuisen pitkästi luettavaa.


Viime vuodesta päällimmäisenä mieleen nousee sen seesteisyys!
Monet muutoksen vuodet on vielä kirkkaana mielessä,
joten nyt voi todeta, että  elämä oli viime vuonna
sitä ihan tavallista! Ihanan tavallista! 
Tavallisen arjen lisäksi vuoteen mahtui muutamia tähtihetkiäkin!
Niitä perheen kanssa yhdessä tehtyjä juttuja!

Mutta miksi jäädä meneeseen, kun katseen voi kääntää tulevaan!!!
Kukaan ei tiedä mitä uusi vuosi tuo tullessaan.
Onneksi ei tiedä, sillä elämään on paljon helpompi elää, kun ei voi
eikä kannata murehtia tulevia etukäteen!

Käännän siis katseen tulevaan, uskoen ja luottaen siihen, 
että elämä kantaa.
Haaveillen isoja ja pieniä!
Iloa, naurua, riemua, rakkautta  ja yhteisiä hetkiä toivoen!
Eläen päivän kerrallaan!

Haluan kiittää sinua jälleen tästä yhdessä kuljetusta
matkasta, vuoden mittaisesta! 
Pysythän mukana vielä tämän uudenkin vuoden!!!

Enkeleiden siipien suojaa toivotan sinulle
uuteen vuoteen!!!

Hanna