.

.

lauantai 18. elokuuta 2012

Positiivista stressiä

Elämästähän tulee pian tylsää, jos ei aina ole jotain värkkäämistä, eikös...

Meillähän muutosta elämään on tietenkin tulossa ihan tarpeeksi vauvankin muodossa, mutta ettei vaan aika olisi odottavalle pitkä, järkättiin tähän samaan syssyyn vähän lisäjännitystä.

Ollaan siis muuttamassa kuukauden sisällä uuteen kotiin, joka pitäisi osittain vielä rempata ennen vauvan syntymää, johon on siis aikaa 6-7 viikkoa. Jännätään samalla myös sitä, maltaako vauva odottaa kohdussa siihen saakka, että päästään asettumaan uuteen kotiin.
Myönnetään, ollaan pikkusen kajahtaneita!

Mutta siis isompaa taloa ollaan virallisen epävirallisesti etsiskelty vajaan vuoden verran ja nyt löytyi vihdoin sopiva ja meidän perheen kokoinen uusi tupa. Asiat on kyllä loksahdellut ihmeellisellä tavalla kohdilleen, johdatusta, sanon minä!!! Talo löytyi samasta kylästä ja vieläpä suhteellisen läheltä. Lapsilla pysyy sama koulu, eikä kavereitakaan tarvii jättää! Onneksi!!!

Entinen ja niin rakas koti löysi uudet, ihanat omistajat jo ennenkuin oltiin edes ehditty taloa kiinteistövälittäjälle laittamaan. Siinä säästettiin pitkä penni! Kaikki meni ihan nappiin!


Oon valvonut öitä ja "tehnyt remonttia ja muuttoa" useampaan otteeseen.
Eikös se niin ole, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty??


Värikarttoja ollaan pyöritelty ja mietitty seinämaalien värejä. Tapetit on nyt suurinpiirtein valittu.
Homma etenee.


Reilun viikon päästä päästään alottelemaan remppaa ja mahdollisimman pian myös muuttamaan.
Pahvilaatikkoviidakossa asustellaan seuraavat viikot, mikä tietenkin kysyy pitkää pinnaa. Mulla kun menee niin herkästi hermot tälläisessä kaaoksessa. Pitänee vaan laskeskella sataan ja tarvittaessa tuhanteen.


Tässä vielä kuvaa tän päivän päivällisestä. Siippa-rakas oli kokkausvuorossa ja loihti näin herkullisia hamppareita. Kokolihapihvit oli tehty kyytön jauhelihasta ja ne oli viedä kielen mennessään.
Ei yhtään hassummin mieheltä, joka ei 16 vuotta sitten osannut edes perunoita keittää. Oon siipastani melkoisen ylpeä :)!

by hanna

7 kommenttia:

  1. Aika ihanaa!!:)Uusi koti!Onnea ja siunausta tulevaan ja koitahan jaksella touhata masusi kans! <3

    VastaaPoista
  2. Voi että teidän kanssanne:D Ei tuu aika pitkäksi vauvelia odotellessa:) Jaksamista ja iloa tuleviin touhupäiviin♥

    VastaaPoista
  3. Koeta kuitenkin ottaa rauhallisesti <3

    VastaaPoista
  4. Onnea uudesta kodista <3!

    Pikkuista ouuhaahan oitää aina olla ;)!
    Te ootte kyllä reippaita.Muistat vain ettet liikoja rehki!
    Meillä ei vaihdu talo,mutta yks makkari,oikeestaan puolitoista,pitäis saada valmiiksi seuraavan 2kk:n aikana,huh!
    Ei muuta ku hihat heilumaan ;)!

    Laskinko viime postauksestasi,että sinä ja sun vatta meette meitä n.6vkoa edellä :)!
    Hyviä vointeja ja onnellista loppuodotusta <3

    VastaaPoista
  5. Mihinkäs mun P:t äskeisestä hävisi ;)????
    Siis Puuhaahan Pitää olla...
    tarkoitin!

    VastaaPoista
  6. Kiitos Malla!Uusi koti on aina ihana asia!

    Henna: Kiitos, kyllä tässä tätä touhua on ihan riittävästi sekä remontissa, muutossa että odotuksessa. Ei todellakaan käy aika pitkäksi. Pitää vaan muistaa huilata välillä.

    Kiitti myös Kikke!Monestihan loppuraskaus menee aivan liian hitaasti, nyt vähän pelkään, että se menee liian nopsaan, loppuu kesken (voiko niin käydä?). Aika liki meillä nou ajat on! Jännää aikaa! Oikea vauvabuumi on kyllä menossa, ainakin täällä meilläpäin!!

    VastaaPoista
  7. Ihanan näkönen hampurilainen mutta maistu vielä paremmalta mitä näyttää!:):)(<3.llä:Camilla<3)

    VastaaPoista

Jokainen kommentti saa iloiselle mielelle, kiitos!!!