Sunnuntain supinat

Tänään on minulla ollut ensimmäinen vapaa pyhäpäivä tai 

yleensäkin viikonloppuvapaa

tässä kuussa ja sekin viikonloppuvapaa vain puolikas.

 Ihan jo sitä kaipasikin, pyhävapaata.

Eilen vietettiin tyttöjen iltaa siskoni luona ja mukana olivat tällä kertaa myös

tyttölapsetkin (ja poikalapsetkin hetken)! Söin ensimmäiset grilliherkut tälle

kesää ja kyllä oli hyvää.

(Instagramista löytyy muutamia kuvia itse illasta!)

Jälkkäriksi tein mangorahkaa!

Purkki mangorahkaa

 purkki floravispiä

 hyppysellinen sokeria

 toinen vaniljasokeria

 tuoretta mangoa!!!

Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää rahka ja mausta sokerilla.

Kuori ja pilko mango.

Kasaa lasiin kerroksittain niin, että aloitat

mangokuutioilla. Päälle koristeeksi vielä mangoa sekä keksimurua!

Koska itselläni ei ollut sopivia laseja tai jälkiruokamaljoja tähän tarkoitukseen,

kasasin jälkkärin kirkkaisiin kertakäyttölaseihin

Näin ne oli myös helppo kuljettaa määränpäähän niin, ettei tarvinnut pelätä, 

että oikeat lasit olisivat särkyneet.

Tästä heräsikin ajatus kesäisestä piknikistä. Mukaan voisi pakata juurikin tätä

mangorahkaa muiden eväiden kaveriksi.

Äitini kävi Haminassa saakka eräässä puutarhamyymälässä ja

toi sieltä tuliaisia!

Ihania pikkutaimia nimittäin!!!

Aamulla ennen Jumalanpalvelukseen lähtöä ehdin upottaa sormet multaan 

ja laittaa taimista osan multaan. Luulin jo saavani istuttaa

taimet aivan rauhassa, mutta luulin väärin. Hilla kun huomasi puuhani, kaivoi hän

heti itselleen oman lusikan ja tuli avuksi hommaan.

(Muistin pestä kynnenaluset ennen lähtöä ;)!)

Nyt täällä on vähän joka ikkunalla ruukkuja, entisten lisäksi.

Miljoonakelloa on monessa ruukussa ja toivon, että saan ne pian

ulos kasvamaan ja että ne innostuisivat kasvamaan oikein reheviksi.

Saisin niitä sitten amppeleihin ja muihin kesäkukkaistutuksiin.

Olen yrittänyt perehtyä taimien kasvatukseen. Joudun hillitsemään itseäni, etten

vaan hukuta näitä liikaan veteen, toisaalta rakkauteen ne voi kyllä hukuttaa!!!

Ruukkuja vein jo Hillankin ikkunalle.

Meiltä loppuu kohta ikkunat, mikäli rouvan uusin innostus

tästä vielä kovasti paisuu!!!

Kiitos vaan äidille tuliaisista! Ovat oikein mieleisiä!!!

Hanna

Helmililjoja

Mulla on lyhyt muisti. Tai sitten se on valikoiva...

En yhtään muistanut, että meidän pihassa kasvaa helmililjoja!

Piti oikein silmiä hieraista, kun niitä alkoi ilmestymään mustasta mullasta!

On nämä kauniita!!!

Mitä enemmän tutkailee ja pähkäilee kukkia ja kasveja omaan pihaan,

 sitä enemmän tuntuu, että pian on vaarassa homman lähteä 

lapasesta!

Kunhan vaan nuo sadepilvet pysyisivät hetken poissa 

 ja ilma lämpenisi, voisi olla ulkona ilman, että

sinne jäätyy.

Eilen kuulin ensimmäisen kerran tänä keväänä, kun käki kukkui!

Kyllä se kesä on ihan lähellä!!!

Hanna

Gluteeniton pizza, maailman paras!!!

Vuosien kehittelyn tuloksena olen onnistunut tekemään täydellisen 

pohjan gluteenittomalle pizzalle!

Kaupan valmispizzat on pohjiltaan niin kovia, ettei niihin meinaa hammas pystyä, samoin

on paistovalmiit pizzapohjat, eivätkä ne tahdo maistua meidän keliaakikkopojalle. Meillä niitä paistetaan vaan äärimmäisessä hädässä, kuten

muitakin einesruokia.

Gluteeniton pizzapohja

2 dl vettä

2 tl kuivahiivaa

2 rkl oliiviöljyä (rypsiöljykin menee)

1tl suolaa

3 dl gluteenitonta jauhoseosta (sunnuntai)

Sekoita reilusti kädenlämpöiseen veteen suola, öljy sekä jauhot, joihin on sekoitettu

kuivahiiva. Sekoita tasaiseksi. Taikinan kuuluukin olla hyvin löysää.

Kaada taikina pellille ja levitä se oliiviöljyä apuna käyttäen (kaada siis reilusti kämmenelle öljyä ja painele taikina haluttuun muotoon), näin taikina ei tartu käteen niin

helposti ja reunat saa uunissa ihanan rapean pinnan.

Levitä pohjalle tomaattikastike, juusto sekä haluamasi

täytteet. Paista pizzaa 225-250 asteessa niin, että juusto sulaa ja pohja saa kauniin ruskean värin. Huomaa, että pizzapohjaa ei kohoteta missään vaiheessa.

Tällä samalla ohjeella voi tehdä myös pikkupizzoja vaikkapa kevään ja kesän juhliin!

Tomaattikastike Pizzalle

2 prk tomaattipyreetä á 70g

1 tomaattipyrepurkillinen vettä

1,5 rkl suolaa

pippuria maun mukaan

Sekoita kaikki aineet keskenään ja levitä pizzapohjalle. Ylijäävän osan tästä voi pakastaa.

Teen tämän määrän aina, kun teen yhteensä kolme pellillistä pizzaa, kaksi tavallista ja yhden gluteenittoman, silloin ei pakastettavaksi jää mitään.

Viikonloppukimpun virkka meillä toimittaa tällä erää kimppu

mustikan varpuja! Käsittämättömän kauniita ovat!

Ja kukkivatkin jo!

Saa nähdä kuinka kauan nämä kestävät sisällä!

Mustikankukkia on tuossa viereissessä metsässä ihan valtavan paljon!

Toivoa sopii, ettei halla enää vieraile ja palelluta niitä, olisi ihana noukkia

marjat aivan oman tontin vierestä!

Ensiviikolle toivon lämmintä säätä ja auringon paistetta!

Aion nimittäin päästä matonpesupuuhiin, kunhan vapaat alkavat!!!

Niin ja kesäloman alkuun on enää vaivaiset kaksi viikkoa!!!

Hanna

Taimet ikkunalla

Jaksan päivittäin ihmetellä olohuoneen ikkunalla

kasvavia Pelargoneja!

Olen niistä ylpeä, sillä en edelleenkään luota omiin puutarhurin taitoihini!

Näiden taimien ensitaipaleesta voit lukea täältä, klik!

Toivon todella, että nämä vielä kesän koittaessa kukkivat pitkään ja kauniisti!!!

Mieleni tekisi laajentaa kokeiluja ulos ja kokeilla, saisinko kärhöjä

kasvamaan! Haluaisin kokeilla myös paljon muuta, mutta

jää nähtäväksi, mitä todella multaa istutan!

Istutuslaatikot on jo muutaman kerran kokeiltu juttu ja myös tähän 

pihaan haluaisin muutaman laatikon. Kasvun ihmeitä on ihana seurata ja vieläpä päälle päätteeksi päästä niitä maistelemaankin! Hillasta on kehkeytymässä melkoinen viherpeukalo, sillä hän on aina valmis avustamaan istutushommissa! 

Tänä vuonna ajattelin laittaa istutuslaatikoihin porkkanan, perunan, salaatin ja

herneiden lisäksi mansikkaa yhteen laatikkoon. Vielä kun ehtisi ne laatikot jossain

välissä hankkia tai tehdä (lue: teettää siipalla).

Hanna 

Pitkän kaavan mukaan

Pitkästä aikaa ja vihdoin ja viimein päästiin siipan kanssa viettämään treffejä pitkän kaavan 

mukaan. Reissua on suunniteltu jo kauan ja lyöty kalenteriinkin 

merkinnät jo aikoja sitten.

Suuntasimme tiistaina heti aamusta  auton nokan kohti etelää!

Porvoota!!! Vanhaa Porvoota!

Minulle kerta oli ensimmäinen, kun pääsin Porvoossa käymään. Toivottavasti 

ei kuitenkaan viimeinen! Sillä kaupunki on todella kaunis!

                        

    

Nähtävää riitti vaikka millä mitalla. Kaikessa rauhassa kuljettiin

vanhoja mukulakivikatuja ristiin rastiin.

Pienet upeat yksityiskohdat oli ikuistettava!

Päivä oli hiukan viileä ja tuulinen. Se ei kuitenkaan haitannut lainkaan,
sillä välillä pääsi ihanien putiikkien suojiin lämmittelemään.
Oma suosikkini oli ehdottomasti Welmans!

Turkoosit tuolit ja penkit jäivät ehkä parhaiten mieleen!

  

Lisäksi putiikin yläkerta oli kertakaikkiaan upea!

Kaikesta tästä huolimatta reissun parasta antia oli se, kun
saatiin olla ihan vain kaksi kokonaista kaksi päivää! Reissu ei olisi voinut
parempaan saumaan osua, sillä niin hektistä meillä on viime aikoina ollut. Saatiin jutella, nauraa,
syödä, shoppailla ja nukkua kaikessa rauhassa! Hyvin hyvin harvinaista!!!

Koska itseään ei voi kloonata, toiseksi paras vaihtoehto lastenhoitoon
oli saada siskoni meille reissun ajaksi lapsia kaitsemaan.
Ei tarvinnut jännittää, kuinka kotona pärjätään, sillä kuopuskin sanoo siskoani
äidikseen ;)!

Edellisistä pitkän kaavan mukaan vietetyistä treffeistä olikin kulunut jo yli kolme vuotta,
joten olikin korkea aika järjestää kunnolla aikaa vain meille kahdelle.
Seuraaviin treffeihin ei kyllä varmasti mene yhtä kauan, siitä aion pitää huolen.

Ja kyllä, samaan mieheen voi rakastua aina vaan uudelleen <3!

Hanna

Murheen kryynit

Viime kesä meni omaan, uuteen pihaan tutustuessa ja ihmetellessä, mitä

mistäkin nousee vai nouseeko mistään mitään. Periaatteessa nyt

pitäis muistaa mitä niissä oli... Onneksi otin muutamia kuvia muistia virkistämään...

Pihassa on paljon sellaista mistä tykkään. Meillä on ihan älyttömän isoja kivenjärkeleitä, jotka

on kyllä kivoja ja niitä ei kyllä ihan kaikilla ole. Lisäksi ne on kivoja kiipeilypaikkoja pojille.

Tykkään isosta koivusta etupihan reunassa ja terassista! Kukkapenkkikin oli

ihan iloinen yllätys, siitä nimittäin nousi kuin nousikin kukkia.

En kuitenkaan tykkää piikkipensaista, joita pihassa on enemmän kuin

pystyn kestämään. Yksi iso ruusupuska revittiin viime keväänä juurineen, eikä se onneksi kasvanut takaisin. Silti niitä piikkipuskia on vielä liian monta. Ne saa luvan lähteä, kunhan pääsen niihin käsiksi.

Ja toinen mistä en tykkää, on tämä...

siis tuo havun rotjake tuossa ikkunan alla!!!

Periaatteessa tykkään kyllä havuista, kunhan ne on sieviä ja nättejä, ei

tälläisiä ylipitkiä ja toisaalta kärsineen näköisiä.

Havuja, olisko vuorimäntyä tai mitä lie on ollut tässä kannosta päätellen toinenkin.

Nyt onkin mietintämyssy käynyt viime aikoina melko kuumana...

Mitä tähän tilalle laitetaan???

Tuleeko siihen kenties pikkupätkä terassia?

Kukkapenkki?

Pionipenkki?

Kivikkoryhmä ja SIEVIÄ havuja???

Pelkkä kiveys ja kukat ruukuissa???

Vesiaihe?

Vai jotain, mitä en ole vielä tajunnut edes miettiä???

Tässä kohtaa ikävöin Ainoa ja Liisaa pohjanmaalta, lähes puutarhureita!!! 

Heidän vinkit olisi nyt kultaakin kalliimpia!

Paikka on etelään ja kesällä siis tontin kuumin paikka. Mikä siinä mahtaa menestyä, jos siihen 

kukkapenkin teen? Vai menestyykö mikään?

Tälläinen on näkymä tiellepäin, oikealla on naapurit, joiden ulko-ovelle on 

suorat näkymät.

Toinen kryyni on talon reunus. Sille on myös tehtävä jotain.

Nyt siinä on kiviä, joista osa on aivan liian isoja (jalkapallon kokoisia) ja 

osa liian pieniä (peukalonpään kokoisia), keskenään siis liian erikokoisia...

Vappuviikonloppu on täällä taputeltu päätökseen.

Melkoista palapeliä oli taas lasten menojen, aikuisten töiden ja lastenhoidon järjestäminen!

Hengissä selvittiin taas, mutta aina sitä miettii, että onko tämä normaalia ;)???

Huomenna alkaa taas arki, mutta meilläpä on juhlaa arjen keskellä, siitä kirjoittelen tuonnempana

lisää!

Mukavaa alkavaa viikoa joka iikalle!!!

Hanna

Aurinkoista vappua!

Eilisaamuinen 10 sentin lumipeite on sulanut ja aurinko paistaa!

Tuntuukin vähän vapulta!

Urakalla metsästettyjä munkkejakin on maisteltu ja

viimetipassa käymään laittetut simat on korkattu tänään aamulla ja yllätykseksi

se oli kuin olikin onnistunutta!!!

                           

 

Vapunvietto jatkuu tästä eteenpäin mun osaltani töissä!

Mukavaa vappua jokaiselle!

Hanna