Highway-kakku

7-vuotissynttärijuhlat osa 1 on nyt juhlittu!

Tupa oli täynnä kivoja vieraita!

Sankari oli onnellinen!

Sehän se on tärkeintä!

Toiveena sankarilla oli autotiekakku!

Senhän sankari tietysti ansaitsee!

Pahoittelen heti alkuun kuvien laatua, kännykän kamera on surkee...

Sankarihan ei juuri hilloista, marjoista tai hedelmistä

kakun välissä välitä, joten sen mukaan kakku on tehty.

Pohjana oli suklaapohja, välissä

rahka (1prk), kermaa (2dl) ja 5 pätkistä pieniksi

pilkottuna.

Oikein oli hyvää!

Kakku oli varsinaisesti mun käsialaa, mutta tällä(kin)

kertaa koristeet ja taiteellinen

näkökulma oli siipan ja poikien yhteinen.

Taitavaa sakkia kyllä ovat! Minulta ei moiset 

onnistu, joten suosiolla jätän sen homman taitavimpiin käsiin.

Muutama tiukka tilanne näkyy Highwaylla olevan,

onneksi pahemmilta onnettomuuksilta vältyttiin ;)!

Viikonlopun olen ollut ahkerana töissä ja nyt oli sitten vielä nämä

juhlat! Pari ansaittua vapaata edessä ja 

tiedossa ainakin Party Lite-kutsut ja pyykkivuoren valloitusta ;)!

Juhlaa ja arkea siis!

Uusille lukijoille tervetuloa!!!

Hanna

Synttärisankari!

7 vuotta sitten perheemme täydentyi

ihanalla pienellä pojalla!

Pohojalaanen kätilö sanoi vajaan vuorkauden ikäistä vauvaa

"kirpiäksi pojaksi"! 

Sitä hän kyllä on, kyllä kätilöt tietää ;)!

Onnea rakas Ruuben <3!

Hanna

Vessa ennen, vessa jälkeen!

Meillä oli oikein mielenkiintoisen värinen vessa!

Vessa ennen

Värimaailma ei ihan tuntunut omalta, joten jotain pientä piti tehdä ja

vieläpä pienellä rahalla!

Tapetti vessaan löytyi jo hyvissä ajoin ennen muuttoa ja 

samalla ajatus vessan tunnelmasta oli kirkkaana

mielessä!!!

Tadaa...

Vessa jälkeen!!!

Muutos on melkoinen! Aivan kuin olisi 

kokonaan eri huoneessa!

Tunnelma on juuri sitä mitä haettiin.

Kuultolakattu paneeli oli täydellinen valinta

 ja halusin sen juurikin vaakaan.

Ihanan mökkitunnelman se kyllä luo.

Tapettia ostettiin yksi rulla ja sehän riitti mainiosti!

Yhteensä tapetti ja paneelit olivat noin 150 €, ja siinä 

oli samalla koko budjetti, maalit ja liisterit kun oli jäämiä talon

muusta rempasta.

Vielä haaveilen uusista kaapinovista sekä

tasosta, mutta niillä ei ole kiire, ne laitetaan sitten, kun

siihen on rahaa.

Lehtikori löytyi minimanista.

Koukut on pikkuveljeltä. Heitä ne ei miellyttänyt, joten 

minä sain ne. Ne on odottanut jo monta vuotta ja kiertänyt neljä

kotia, sitä oikeaa paikkaa etsien

ja nyt se paikka on löytynyt!

Mitäs tykkäät??

Hanna

Yllätyslahja!

Arki heitti kuperkeikkaa ihan kunnolla viime

lauantaina, kun lähdin ekaa päivää töihin pitkästä aikaa.

Hilla aloitti oman uransa päiväkodissa eilen, joten melkoisesti

meidän elämä on muuttunut ihan pienessä

ajassa.

Uuden työpaikan tapojen opettelua on nämä päivät

ollut ja kyllähän sieltä muistin syövereistä alkaa

asiat löytymään, vähän olleet vaan pölyn peitossa! Mutta

ehkä tuo työkin on kuin pyörällä ajo, ei se niin vaan unohdu!

Niin hyvät valmiudet olen edellisessä työpaikassa

saanut, että eipä tässä mitään hätää ole!!!

Kiitos vaan teille mussut <3!

Siihen yllätyslahjaan...

Helposti postitettavaksi todetut lasinaluset on

niin ihania, että pakkohan niitä oli virkata lisää!

Lankana Novitan Huvila, joka oli kyllä kiva virkata ja 

kivan kiiltävä valmiissa työssä!

Näitä sujautin kuoreen kuusi kappaletta ja yksi ihana

ystävä ne saa, ehkä huomenna postilaatikkoonsa ;)!

Toivottavasti yllättyy positiivisesti!

Hanna

Kesän makua

Kesää kohti kun ollaan menossa, pakastinta on hyvä tyhjätä

marjoista, jos meinaa saada (joutuu keräämään) kesällä uusia.

Meillä on kaikki vadelmat jo syöty, mutta mansikoita ja mustikoita

on vielä jäljellä.

Tein eilen mitä mainioimman mustikkapiirakan,

joka kyllä kertaheitolla toi kesän ja 

kärpäset mieleen!

Piirakka on ihanan kostea ja paksupohjainen!

Kyytipojaksi vaniljakastiketta tai

vaniljajätskiä!!!

Mustikkapiirakka (pellillinen)

5 munaa

5 dl sokeria

3,75 dl sulatettua margariinia

2,5 dl maitoa

7,5 dl vehnäjauhoja

2,5 tl leivinjauhetta

5 dl mustikoita (jäisetkin käy)

Muruseos:

50 g margariinia

1,25 dl sokeria

1,25 dl vehnäjauhoja

Vatkaa munat ja sokeria vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja

lisää  ne taikinaan vuorotellen rasvan ja maidon kanssa varovasti

sekoittaen. Kaada taikina uunipellille

ja ripottele pinnalle mustikat. 

Nypi muruseoksen aineet keskenään ja ripottele mustikoiden päälle.

Paista 200 asteessa n. 30 minuuttia.

Meillä on tässä ihan pihamaan vieressä oivat mustikkamaat, joten 

jopa minä voin tästä lähin kerätä mustikoita.

Monena vuonna olen ostanut valmiiksi noukitut, koska en karhupeloltani

ole uskaltanut metsään mennä.

Tuosta mättäältä on niin lyhyt kotiin, että vaikka karhu tulisikin,

hyvällä todennäköisyydellä ehtisin 

pinkaista sisälle turvaan ;)!

Hanna

Huippu idea!!!

Ystävät ilahduttivat meitä tänään saapumalla

kyläileään pitkästä matkasta!

Aina on ilo pitää ystäviä meillä, edes hetkisen!

Tuliaisena saatiin aivan älyttömän hyviä

porkkanaleivoksia, jotka Mirva oli taiteillut!

Eipä olisi tullut ajatelleeksi laittaa porkkanaleivoksia esille näin!

Aivan mahtava idea!

Istutuspurkkeja ja tarra kylkeen! 

Toimii!!!

Kuusi aikuista ja 12 lasta! Nyt tuli testattua, että tähänkin taloon 

mahtuu aivan helposti ääntä ja vauhtia, eikä

ollut edes ahdasta!

Vain ruokapöytä jäi pieneksi ;)!!!

Hanna

Heihei kotiäitiys...

Hieman haikeana on tätä viikkoa kuljettu päivä päivältä eteenpäin

ja odotetaan ja jännätään tulevaa.

Urani pullantuoksuisena kotiäitinä päättyy

 lauantaiaamuna kello seitsemän, kun astun uuteen työpaikkaan

ja aloitan työt. Uranaista minusta ei kyllä saa,

mutta työstään nauttivan kyllä!

Tänään käytiin tutustumassa ensimmäistä kertaa

Hillan kanssa päiväkotiin.

Reippaasti neiti tutustui uusiin kavereihin, leluihin ja 

täteihin, käyden kuitenkin välillä

sylissä halaamassa ja tarkistamassa, ettei äiti ole kadonnut.

Kyllä Hilla selvästi aisti, että tänne pitää vielä

jonain aamuna jäädä ilman äitiä ja isiä.

Vähän jännittää, kuinka se päiväkotielämä lähtee käyntiin.

Haikeaahan tämä on.

Kotona vietetty aika on ollut kyllä oikein mukavaa ja

 aika on mennyt kuin siivillä.

On ollut mukava olla kotona odottamassa koululaisia

ja kuulla tuoreeltaan päivän kuulumiset, ne hyvät ja vähemmän hyvät.

Kovasti olisi tekemistä täällä edelleen, mutta

elämässä ei aina saa kaikkea mitä haluaa ja siksi joskus on

 vaan pakko tehdä tiettyjä asioita.

Toisaalta odotan uutta työtä ja sen mukanaan tuomaa

rutiinia ja rytmiä, jos sellaista voi kolmivuorotyötä tekevällä

ollakaan...

Koska pullan-(tai sämpylän)tuoksuiset kotiäitipäivät ovat osaltani kohta

elettyä elämää, halusin ilahduttaa lapsia ja siippaa, kun vielä olen kotona nämä

muutamat päivät!

Tänään heitä odotti lämpimät porkkanasämpylät!

Kuka nyt ei tuoreista sämpylöistä tykkäisi!

 Taikinan tein summamutikassa näppituntumalla, enkä hoksannut

mittailla määriä. Taikinan tein veteen, jauhoina vehnäjauhot ja kaurahiutaleet,

oliiviöljyä loraus ja hienoksi raastettua porkkanaa mauksi.

Samanlaisen taikinan tein myös gluteenittomana, tosin hitusen

pienemmän.

Pitäkään peukut ja varpaat ristissä  uuden edessä!

Hanna