Tigrukaggua ja legoja

Tällä viikolla on tullut leivottua enemmän kun koko kesänä yhteesä.

Tietää siis, että syksy on tulossa kovaa vauhtia.

Ruuben pyysi tekemään yhtä suosikkiaan, Tiikerikakkua! Ja äitihän teki!!!

 Leipomisen paras hetki on, kun saa rapsia loput taikinat

kulhon pohjalta!

Mitä kuohkein ja mehevin tigrukakku!!! Tällä ohjeella olen

sitä leiponut jo monta monituista vuotta! Ohjeen saapi, jos joku haluaa!

Poikein huoneessa on koko kesän ollut "pieni" kaaos!

Kaaos johtuu siitä, että pojat on innostunut leikkimään legoilla. Isoilla ja pienillä.

Ja jos ne menee siivoamaan, ei leikki ole enää ollenkaa niin kivaa.

Niinpä olen nieleskellyt ja antanut olla legojen levällään lattialla. Helppoa se ei ole ollut.

Kaikki epäjärjestys ja lelut hujanhajan raastaa mun hermoja. Siitä huolimatta 

legoleikit on saanut olla levällään. Iltaisin aurataan pieni polku kerrossängyistä 

ovelle reitiksi, jos vaikka yön aikana on mentävä vessaan.

Ehkä me tässä joku päivä ne siivotaan ja aloitetaan leikit uudestaan... 

Tai sitten ei :)

Hanna

Voihan väsymys

Pari myöhään valvottua iltaa, muutama huonosti nukuttu yö, 

kaks liian aikaista aamuheräämistä töihin ja 

kaks pitkää työpäivää... Siinäpä syy tähän mun

tänhetkiseen väsymykseen.

Uskomatonta miten ihmisellä voi olla väsy ja saamaton olo.

Ja vieläpä ihan itse aiheutettuna...

Sen verran otin kyllä tänään itseäni niskasta kiinni, että heitin pitkän

lenkin, yksin. Toisin ukkonen ja pieni kesäsade piti mulle seuraa. 

 Kunnon venyttelyt ja suihku päälle, eikä

olo ei enää olekaan ihan niin paha kun iltapäivällä. 

Tällä viikolla mun viikonloppu olikin jo maanantaina ja 

tiistaina. Sillon kyhäsin terassille pienen vesiaiheen.

On ihanan rentouttavaa maata aurinkotuolissa silmät kiinni ja 

kuunnella veden ääntä. (Alan olla jo niin vanha, että pitää käydä

varmuuden vuoksi pissalla ennen kun alkaa veden ääntä kuunteleen, ettei tule pissat housuun).

Muutaman vuoden vanha tulianen siipalta sai 

uuden asukkaan. En todellakaan ole mikään viherpeukalo, oikeestaan

aika kaukana siitä, mutta olen silti saanut pidettyä tämän 

Pennimuorin hengissä jo  monta kuukautta. Sehän sopi häkkiin

kun nenä päähän. Vielä kun jättää oven raolleen, ei muorillekaan

tule ahtaan paikan kammo.

Hanna

Tuunausta

Tänään muutama vanha pihatuoli sekä mun lankakori

joutuivat tuunauksen kohteeksi. Vanha kulahtanut ruskea maali sai

pintaansa valkoista spreymaalia ja kylkeen ja selkänojaan 

vuosiluvun 1830. 

En todellakaan tiedä mistä tuo vuosiluku putkahti mieleen, mutta

sen halusin ehdottomasti noihin kalusteisiin.

 Nyt siis aamukahviterassi näyttää tältä! Musta aika kiva, vai mitä

mieltä oot??

Uusista Muumi-emalimukeista on ihana juoda aamu ja vähän

 muutkin kahvit!

Tuoleista tuli ehkä vieläkin paremmat, mitä kuvittelin!

Apua sprejaukseen sain isosiskolta! Kiitti vaan kun tulit ja olit!!

Rentouduin!!!

Tässä vielä mun lanka-arkkuni! Tästä tuli kans aivan ihana!

Niinkun sen olis aina kuulunutkin olla tälläinen!

Tunnelmallista elokuun alkua toivottelee

Hanna

Mökkeilyä ja messuja

Viime viikolla mulla oli pitkä vapaa ja siinä ajassa ehti touhuta

jos jonkinlaista! 

Yksi vuorokausi vietettiin ihanalla pikku mökillä. Ihmeellistä, kuinka

vuorokausi luonnon rauhassa oman perheen parissa lataa akkuja!

Oli ihanaa olla ilman tietokoneita, telkkareita, pelikoneita ja muita

viihdykkeitä. Mukana vain muutama sisustuslehti ja bikinit!

Lapset nauttivat, kun portailta järveen oli parikymmentä askelta

ja uimaan pääsi heti kun siltä tuntui. Aurinko helli meitä ihanalla lämmöllä!

Pienet perhoset otti meidät ilolla vastaan ja tulivat

 kädelle katselemaan mitä Camilla kirjoittaa päiväkirjaan!

Kaislikossa suhisee

Ilta-aurinko laskemassa mailleen!

Tämän viikon maanantaina oli viimeinen vapaapäivä ja se 

vietettiin siipan kanssa aivan kaksin satojen muiden joukossa

Kokkolassa asuntomessuilla. 

Kiitos anopille ja apelle lasten ja koiran hoidosta!

Messuilla oli jos jonkin näköistä taloa ja muutama 

kotikin oli joukkoon eksynyt.

Suurimmasta osasta taloja en tykännyt niiden modernin tyylin

takia. Ne ei ollut mun mielestä ollenkaan

kodikkaita.

Mutta olipa muutama aivan ihanakin talo

päässyt näytille. Tässä muutama kuva niistä mun suosikeista.

Jokaisessa näissä kuvissa on jotain pientä

tai suurta, mistä tykkään. Niitä

asioita voin siirtää lokeroon haavet-toiveet-unelmat!

Ei koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

Tuolla messuilla tulin myös tosi kiitolliseksi tästä meidän

omasta, pienestä ja rakkaasta kodista, joka todellakin

tuntuu kodilta ja jossa on hyvä ja onnellinen olla!

Hanna

LÖYTÖ

Kesäisillä reissuilla voi löytää vaikka mitä! Täytyy vaan

pitää silmät apposenauki!!!

Olen useamman vuoden haaveillut vanhasta ompelukoneesta.

Muutama on osunut kohdallekin, mutten ole sitten kuitenkaan 

jostain syystä vaan ostanut. Nyt tiedän miksi! 

Mikään tähän asti näkemistäni ei vedä vertoja tälle löydölle!!!

Meitä onnisti! Tämä 1800-luvulta oleva

Husgvarna oikeastaan löysi meidät!

Osuttiin vahingossa tahallaan latokirppikselle

tässä ihan lähellä ja hetken kierreltyämme 

osuimme tämän aarteen kohdalle. Sitä ei voinut millään

jättää sinne. Siippa oli samaa mieltä kanssani ja niinpä ompelukone sai

uuden kodin.

Ei voi kun miettä mitä kaikkea tämä konevanhus on

elonsa aikana nähnyt, millaisia ihmiskohtaloita tavannut

 ja millaisen matkan se 

on kulkenut talosta taloon vain 

päätyäkseen meille! 

Täällä se saa ansaitsemansa arvokkaan

vanhuuden!!!

Näitä upeita ja koristeellisia yksityiskohtia se on 

pullollaan ja niitä voisi katsella ja kuvata vaikka kuinka kauan!

Se pääsi meillä kunniapaikalle!!

Hanna

Retkellä

Viikonlopun aikana mulla oli yksi vapaapäivä

ja se käytettiin perheen yhteiseen retkeen.

Käytiin Ähtärin eläinpuistossa. Viime kerrasta onkin

vierähtänyt ainakin 8 vuotta. Silloin

Daniel oli muutaman kuukauden ikäinen.

Nokka uteliaana kohti tuntematonta

Visentin sorkka. Tässä on jotain söpöä.

Villisian kärsä, liikkis

Toiset pelkää hämähäkkejä, toiset käärmeitä, toiset pimeää ja 

toiset ukkosta. Minä pelkään KARHUJA!!!

Kammo on peräisin unesta, jota olen nähnyt tosi monta

kertaa ja aina se on yhtä kamala. Ja siinä on KARHUJA! Eli metsään en uskalla 

mennä, mutta näin suojatuissa oloissa nämä veitikat oli ihan

hassuja.

Herkkää

Tätä käpälää kannattaa varoa!

Tämän täytyy olla bambin äiti, kaunotar!

Poislähtiessä syötiin jätskit ja viereisessä "pöydässä" 

ruokaili Kurre Orava. Hän söi lounaaksi 

ranskalaisia perunoita.

Suklaasilmä

Koko perhe nautti päivän retkestä sydämensä kyllyydestä.

Päivän kohokohta taisi olla se, kun avattiin

kylmälaukku ja syötiin eväät! Mun lapsuudessa joka

paikkaan otettiin omat eväät kylmälaukkuun ja tosi harvoin käytiin

missään "ulkona" syömässä. Nykyisin on toisin päin ja lapset 

odotti eväiden syömistä tosi paljon. Ehkä me tästä eteenpäin 

aletaankin ottamaan omat eväät useammin mukaan.

Lämpimiä kesäpäiviä alkavalle viikolle

toivottelee 

Hanna

Aamukahviterassi!!!

Siippa-rakas tietää, että mä RAKASTAN terasseja!!!
Niinpä hän yhtenä kauniina aamuna, kun oltiin aamukahvilla tuvan rappusilla,

ehdotti, että tekisi mulla aamukahviterassin, ettei tarvitsisi istua

rapuilla!

Ei muutakun tuumasta toimeen...

Ja tässäpä se on valmiina!!!

Ja todellakin, tässä on aivan ihana nauttia kuppi jos toinenkin

kauniina kesäaamuina!

Nuo kuvan tuolit olen suunnitellut maalaavani valkoiseksi.

Tässä korissa pysyy mölkyt järjestyksessä!

Melkein sain tämän Muurikellon hengiltä, mutta onnistuin kuitenkin

elvyttämään sen ja nyt se taas kukkii kauniisti!!!

Niin paljon olis kerrottavaa teille ihanille lukijoille. Kunhan saan jostain 

hiukan nipistettyä aikaa, niin päivitän tietoja oikein olan takaa!!!

Tänään on kuulemma perjantai 

(päivät söpösti sekaisin, vuorotyön iloja).

 Toivotan siis kaikille

ihanaa alkanutta viikonloppua, itselläni se menee (nopeasti)

töissä!

Hanna