Miten rauhoittavaa onkaan istahtaa edes pieneksi hetkeksi
sohvan nurkkaan ja ottaa puikot ja lanka käsiin ja
alkaa kutomaan.
Sitä mukaa kun silmukat kiitävät puikoilla ajatukset usein järjestyvät omiin
lokeroihinsa.
Voi myös käydä niinkin, ettei kutoessa tarvitse edes ajatella mitään, vaikka muutoin
olisikin pää täynnä sinne tänne risteileviä ja sinkoilevia
ajatuksia.
Tällä kertaa koivupuikoilla on paksua harmaata alpakka-lankaa, josta
on tulossa pitkä ja lämmin neuletakki joko tyttärelle tai
parhaassa tapauksessa itselle.
Harmaita, lämpöisiä ja pitkiä neuletakkeja kun ei voi koskaan olla
liikaa!!!
Mikä sen ihanampaa onkaan kuin vetää lämmin neule päälle
kylminä syysiltoina.
Neuletta teen Kalastajan vaimon neuletakin ohjetta mukaellen vaikkakin
itselläni on "hivenen" edullisempi lanka kyseessä.
Saapa nähdä minkälaisen takin saan aikaan.
Tuskin maltan odottaa, että saan tämän valmiiksi!
Säälittää jättää näin houkutteleva työ kotiin ja suunnata
yöksi töihin...
Rattoisaa viikonloppua sinulle!
♡
Hanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti saa iloiselle mielelle, kiitos!!!