Virkattu vauvanpeitto retroväreissä

Ystäväni saa vauvan ihan näinä viikkoina

ja hän pyysi jo alkukesästä minua tekemään pienelle

peiton. Toiveena oli virkattu peitto retroväreillä.

Sain onneksi kuvaa toiveväreistä sekä kannustavat sanat:

Etsi sisäinen hippisi ja anna palaa...

Ihan ominta ei nuo retrovärit ole, joten hivenen jouduin apuja 

pyytelemään perheen värisilmiltä, siipalta ja esikoiselta!

Väreiksi valikoitui lopulta 

ruskea, oranssi, turkoosi ja valkoinen ja palat tein

vanhalla tutulla pajuneliön ohjeella.

Lankana käytin jälleen mielestäni niin hyvin vauvoille sopivaa,

lämmintä ja pehmeää Blend Bambooa.

Paloja peitossa on 7 x 11!

                              

       

                              

      

Koska tämä oli jo toinen saman kuvioinen peitto tänä

vuonna ja paloja on tullut muutamat virkattua, meinaisi jossain vaiheessa

iskeä pajuneliöähky. Pahimpaan vaiheeseen tuli onneksi yleisurheilun

MM-kisat, joita tykkään seurata ja joita katsellessa on kiva tehdä

käsitöitä. Paloja syntyikin kuin liukuhihnalta kisojen aikaan.

Työvoitto oli kuitenkin, kun sain kaikki

palat tehtyä ja pääsin niitä yhditelemään.

Viimeisin ja epätoivoisin vaihe on minulla aina lankojen päättely.

Vaikka olen saanut hyviä vinkkejä siitä, kuinka langat kannattaa päätellä jo

heti palan valmistuttua, en pääse tavastani eroon ja jätän päättelyn 

aina viimeiseksi.

Valmis työ on kyllä aina mahtava palkinto kaikesta

vaivannäöstä. Retrovärit sopivat tässä peitossa oikein hyvin toisiinsa.

Retro-hippiäidille laitoin jo kuvia valmistuneesta työstä ja hänkin

oli peittoon tyytyväinen.

Tänään vien paketin postiin ja toivon, että 

postipoika on nopsampi kuin syntymätön vauva!

Nyt tuntuu siltä, että virkkaaminen saa hetkeksi jäädä

ja kaivelen jo hetken odottamassa olleet neulelangat esille ja

alan pitkästä aikaa neulomaan!

Iloa päivääsi!

♡

Hanna