.

.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Muistoja tekemässä

Viikonloppu vierähti leppoisissa tunnelmissa Tampereella
ihanan ystävän seurassa!
Reissu oli kyllä juuri niin hyvä, kun mitä edellisessä postauksessa
lupailin!
Mitä nyt VR vähän hankaloitti kotiin saapumista ajallaan.
Rikkoutuneiden laitteiden takia junat olivat sunnuntaina melkoisesti myöhässä ja
itse odottelin junaa ylimääräiset kaksi tuntia rautatieasemalla
ihmisvilinässä. Oli nimittäin muutaman muunkin juna myöhässä!
Mutta kotiin pääsin kuitenkin täysin ehjin nahoin ja matkat
kuluivat molempiin suuntiin hirmuisen nopeasti.


Tampereella yövyttiin Koskipuiston maisemissa Koskikadun Cumuluksessa.
Hotellin sijainti on aivan ihanteellinen, jos liikkeellä on jalkaisin ja 
keskittyy liikkumaan keskustan alueella. Joka paikkaan on lyhyet kulkuyhteydet ja
mitkä näkymät sieltä onkaan!!! Toive ikkunasta Koskipuiston suuntaan oltiin 
huomioitu ja näkymää olisi voinut tuijottaa vaikka kuinka kauan!


Tällä reissulla ei shoppailtu lainkaan! Me keskityttiin enemmän 
kulttuuripuoleen ja kulinaristisiin nautintoihin! Onneksi ei shoppailtu, sillä meiltä
olisi jäänyt monta upeaa kokemusta kokematta, jos olisimme 
vain kierrelleet kaupoissa.
BistroVenlaCafe Milavida sekä Ravintola Astor tarjosi makunautintoja,
upeita puitteita, tunnelmaa ja elävää musiikkia! Lautasen ja kahvikupin ääressä
meni kotvanen jos toinenkin, pitkästä aikaa kun ystävän kanssa
tavattiin ja juttua riitti ja riitti!


Kierros Näsilinnassa Milavidan kartanossa oli melkoisen mykistävä kokemus!
Siellä jos missä ovat seinät nähneet ja kokeneet 
kaikenlaista. Perheen tarina oli hyvin traaginen ja mietitytti
ja puhutti vielä monta kertaa illan aikana.


Suosittelen ehdottomasti Milavidan kartanoa ihan jokaiselle!
Milavidan rakennuttajahan on aikoinaan saanut Finlaysonin 
kukoistamaan!!!

   

Jo pelkästään tuo upeasti entisöidyn kartanon näkeminen sai haukkomaan henkeä ja
kun kuuli perheen tarinan ja loputkin talon historiasta nousi iho kananlihalle!

      

Näytelmä, joka meni pieleen Tampereen Teattterissa 
oli kyllä reissun todellinen huipennus!
Näytelmä meni todellakin pieleen ja jo ihan alku minuuteista viimeiseen
esiripun laskeutumiseen saakka sai nauraa vedet silmissä!
Väliajan kruunasi pikkuruinen leivos koristeenaan suklaiset Tampereen
tunnusmerkit kera kahvin!


Ystävän seura virkistää ihmeellisesti!
Puhuttavaa riitti lähes taukoamatta koko hereilläoloajan.
Vuoroin kuunnellen, vuoroin puhuen!!!
Harvassa on ne ihmiset, joiden seurassa
voi olla ihan rehellinen oma itsensä...


Ja sellaisenaan kelpaa ystävälle!!!

Hanna


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti saa iloiselle mielelle, kiitos!!!