Kesää odotellessa!!!

Viime kesänä haaveilin huvimajasta, mutta ei sitä sitten hankittu.

Syksyllä muutettiin tänne uuteen kotiin ja kas, täällä olikin huvimaja mua odottamassa!!!

Nyt majassa on kaikenlaista talvisäilössä, mutta kunhan kevät koittaa heivaan kaiken

sieltä pihalle ja otan maalisudin kauniiseen käteen ja vetelen majan sisältä

valkoiseksi!

Suunnitelmissa on pitää kakkukekkerit kauniissa kesäsäässä!

Ystäviä kutsutaan kekkereihin, joihin menun suunnittelu on jo hyvässä

vauhdissa! Tarkoitus olis siis leipasta mitä herkullisimpia

kakkuja ja siipalle tietty sen suosikkia voileipäkakkua!

Ruubenin  toiveissa on, että kaikki olis suklaasta tehtyä, mutta

voipi olla että joku mansikkakakkukin eksyy

joukkoon!

En millään malttais odottaa enää kesää!!!

Myös vanha puutarhakeinu jäi vanhoilta asukkailta pihaan!

Tämä kaipaa kans jonkin sortin maalia pintaan, mutta

mä tykkään tästäkin ihan kamalasti!

Vielä on kuuraa majan seinissä, mutta eipä mene enää

kuin muutama hassu kuukausi, niin lumet alkaa sulamaan ja saadaan

kevät tänne! Ihanaa!

Yritän kuitenkin nauttia myös tästä talvesta, vaikken siitä niin

kauheesti tykkääkään. Onneks nyt ei ole niin kylmä,

mäkin tarkenen ulkoilla ;)!

Hanna

Yh:na

Kolme päivää meni neljän lapsen ja yhden koiran yksinhuoltajana

siipan ollessa reissussa työn puolesta.

Hengissä selvittiin, mutta täytyy todeta, ettei musta siihen olis pidemmän päälle.

Jotenkin oon vaan niin riippuvainen tuosta puolisosta, että kun se ei ole kotona,

on ihan orpoa. If you know what I mean!!!

Vaikka se siippa olisikin enemmän töissä, kun kotona, tulee se 

kuitenkin aina jossain välissä käymän kotona tai ainakin viimeistään 

viereen yöksi.

Arjen ja siihen kuuluvien asioiden jakaminen sen toisen kanssa

on vaan niin tärkeetä. Ja kun se toinen on reissussa, puhelimessa jutellaan vaan

ne tärkeimmät pikaisesti. 

Niin, oon siis kiitollinen, että siippa on ehjänä kotona!

Siipan kotiutumisen kunniaksi tein iltapalaksi 

lämpimiä voileipiä.

Sitten vielä illalla pidettiin Ruubenin toivomuksesta leffailta
asiaankuuluvine herkkuineen!

Leffana takuuvarmaa jääkautta!!!

Hanna

Vaaleanpunaista

Kiitos Miia-Rebekalle ja Pirjolle haasteesta ja tunnustuksesta!

Vastasin pitkät pätkät haasteseen, mutta niin vaan kävi, että bittiavaruus vei kaiken 

mennessään, enkä enää uudelleen jaksa niitä kirjoitella!

Ihanasti aurinko näyttäytyy ja tuo kevätmieltä!

Meille kevät hiipii pikkuhiljaa, kun tekee mieli laittaa

kaikkea hempeän vaaleanpunaista esille.

Pikkuiset kynttilät tilasin Täältä!

Edelleen ootan, että pääsen putiikkiin käymään...

Myös servetit ovat samasta paikasta!

Virkkausvuorossa on isot isoäidin neliöt ontelokuteesta. Näistä olis tarkoitus

tehdä keinutuoliin päällinen.

Vuosi sitten tähän aikaan meillä oli meillä hiukkasen erilaiset tunnelmat.

Siippa oli juuri sairastunut työuupumukseen ja sen asian kanssa

yritettiin oppia elämään. 

Niin vaan siitäkin selvittiin, päivä kerrallaan.

Ihanaa tuona aikana oli se, että niin monet ihmiset

oli tukena! 

Ja me saatiin huomata, että meitä kannattaa iankaikkiset käsivarret!

Tässä on oppinut yhtä ja toista vuoden aikana.

Kuten sen, että kukaan ei ole korvaamaton ja ettei työ ole

elämässä pääasia, vaikka onkin hienoa, että sitä on!

Pitää osata kuunnella ja lukea itseään ja sitä siippaa!

Ja välillä on pakko vaan ottaa rennommin!

Vuosi sitten jyrkässä alamäessä kirjoitin tänne 

Joskus elämän on mentävä rikki,

että osaisi taas kunnioittaa ehjää elämää.

Joskus on herättävä sateiseen aamuun,

jotta voisi taas herätä auringon säteisiin.

Elämä muistuttaa meitä hyvistä hetkistä

antamalla välillä myös huonoja hetkiä.

Vaikka olisit tänään rikki, älä pelkää.

Rikottu rakastaa hellemmin,

rikottu huomaa herkemmin,

rikottu tuntee syvemmin,

rikottu rakentuu vahvemmin.

Ehjimmät meistä on tehty sirpaleista!

Ja nyt voi sanoa, että tää on niin totta!!!

Aurinkoista viikkoa!

Hanna

Pitsimatto

Niinhän se on, että vauvan kanssa ei kannattais laittaa itelleen mitään isoja tavoitteta

saavutettaviksi. Ainakin tässä tapauksessa.

Ostin jo syksyllä kudetta pitsimattoa varten ja vasta

eilen sain sen valmiiksi.

Kun Hilla sen tosi pienen hetken päivällä nukkuu, tiskit, pyykit, nälkäiset vatsat

ja jopa pölykoirat huutaa mua ja niinpä mä ajattelen ihan vaan äkkiä tehdä ne hommat

pois alta, että pääsen virkkaamaan tai tekemään jotain muuta.

Ja kun ne kotihommat on pikaisesti tehty, päättääkin Hilla herätä ja 

niin jää äidin harrastukset toisarvoisiksi.

Siksipä olen äärimmäisen ylpeä tästä matosta, jonka sain

valmiiksi!!!

Malli on Marketta ja ohje on kangasaitan sivuilta.

Ja taasen voi sanoa, että ilman äitiä en olis tästä selvinnyt.

Ohje on kyllä helppo, jos tietää miten mitkäkin silmukat ja kavennukset

tehdään. Onneks äiti on perehtynyt virkkaamiseen (ja kaikenlaisiin

muihunkin käsitöihin) ja pikainen pirautus äitille pelasti monesta pulasta!

Kiitos äiti!

Matto on halkaisijaltaan noin 90 cm.

Ajattelin sen aluksi Hillalle leikkimatoksi, mutta nyt en enää tiedä onko

tuo väri sellainen minkä haluan.

Alkuperäinen idea oli hempeän vaaleanpunainen ja kun sitä ei ollut

saatavilla, valitsin tämän.

Hilla pääsi jo kokeilemaan ja tykkäsi kovasti kun pikkuiset sormet mahtui 

tunnutselemaan maton reikiä.

Katsotaan nyt jääkö matto meille vai etsiikö se pian uutta kotia...

Hanna

Jotain vanhaa

Tänään vihonviimeisetkin joulunpunaiset sai väistyä odottamaan

ensi joulua varastoon.

Olkkarin Liatorp-pöydän lasin alle oli hakusessa vanhoja lehtiä ja tai

nuotteja. Nuotteja ei löytynyt, mutta mun äiti ja täti kaivelivat kätköjään ja sain kuin sainkin

haluamiani aarteita.

Kotiliesi vuodelta 1949 ja Pellervo 1960 äidiltä!!!

Suomen kuvalehti vuodelta 1948 ja joku saksalainen vaatelehti, josta ei vuosilukua

löytynyt!

Nämä löytyi tätini kätköistä!

Raamattu löytyi viime kesänä divarista ja sen tarinan löydät täältä!

Peltinen taulu sai nyt edustaa niitä haluamiani nuotteja!

Nyt pitää lähteä ruokkimaan kuopusta, joka tuolla

jo mua huuteloo!!

Hanna

Lauantain turinoita

Hätkähdin eilen siihen todellisuuteen, että tänä vuonna tulee 17 vuotta siitä, kun alettiin siipan kanssa

seurustelemaan. Siitä asti ollaan oltu ku paita ja peppu, siippa se paita ja mä sit

varmaan se peppu ;)!

Aika tuntuu menneen tosi nopeesti. Aina ei edes perässä meinaa pysyä.

Kiihtyy vaan... siis se aika, en minä ;)!

Onpa ollut alamäkee ja ylämäkee ja sit sitä tasasta, mutta 

täytyy sanoa, etten kyllä tuota siippaa vaihtais!

Tuntuu hyvältä, kun jo toisen katseesta tietää mitä se sauraavaks meinaa 

sanoa. Eikä näin ole käynyt vain kerran tai kaksi!

Mä tunnen sen ja se tuntee mut!

Ja hyvä niin!

Tänään käytiin syömässä Mirvan perheen luona!

Ette muuten usko, miten huippu kokki Mirva on!!! Aivan ylihyvä!!!

Miten onkaan mukavaa, kun on upeita ystäviä, joiden kanssa koko perhe viihtyy.

Iltapalaksi paistelin Danielin toiveesta lättyjä.

Mikäs sen parempi kyytipoika letyille onkaan kun mansikkahillo ja kermavaahto?

Siitä tulikin mieleen, että kävin eilen ekaa kertaa elämässäni kokeilemassa ohjattua

kahvakuulailua. Huh huh sanon minä! Kyllä oli tehokasta ja mä oon niin pahassa ruosteessa, mitä

kuntoiluun tulee, että voit kuvitella, miten löysin itsestäni ihan uusia lihaksia! Niitä, jotka

on ollut kauan kadoksissa! Vaikka en meinaa kyykkyyn päästä ja kävelykin tuntuu kivasti

reisissä, meinaan kyllä mennä ens viikolla uudestaan!!! Jospa se kadonnut vyötärökin sieltä 

löytyis! Kyllä se siellä on, kun kerran niitä lihaksiakin siellä tuntuu!

Pakko vielä laittaa kuva tästä meidän parivaljakosta! Hilla seurailee jo

kiinnostuneena Puskun touhuja ja Pusku taas on hirveen kiinnostunut Hillan touhuista.

Saas nähdä mitä koira tuumaa, kun Hilla alkaa siirtyä paikasta toiseen!!

Sanoinkohan jo kaikki mitä piti???

Hanna

Mummon vanha keinutuoli

Hakusessa on ollut jo pidemmän aikaa vanha ja valkoinen 

keinutuoli! 

Lähipitäjässä sellainen oli myytävänä ja viime viikolla 

siippa haki sen kotiin!

Jonkun mummon vanha keinutuoli sai siis meiltä

uuden kodin!

Tosi hyvin säilynyt yksilö tämä olikin! 

Jonkin sortin matto pitäis löytää tuohon kiikun alle.

Olisko se valkoinen, virkattu ja  pyöreä vai jotain ihan muuta?

Mitä mieltä sä oot?

Suunnitelmissa on myös tehdä ehkä tilkuista peitto tuohon 

päälle. Olis vähän niinkun lämpimämpi syli, johon istahtaa;)!

Lampaantaljaa siihen jo kokeilin, mutta se ei ollut ehkä paras mahdollinen

ratkaisu.

Hanna

Ajatuksissa

Arki rullaa taas omalla painollaan, kun koulutkin eilen alkoi.

Ajatukset on kuitenkin edelleen Sennissä ja hänen vanhemmissaan.

Psalmissa sanotaan:

Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani,

Minun päiväni olivat määrätyt

ja kirjoitetut sinun kirjaasi

ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.

Näin se on, mutta miten sitä onkaan niin vaikea ymmärtää???

Hanna

Senni

Silmät kuin keijukaisen,

laulu kuin enkeleiden, 

vain siivet sulta puuttuu.

Auringon nauramaan saat, 

kukkimaan autiomaat,

tyttö onnellinen.

Taas ihmetellen huomata saan:

sinä voit nähdä sen salatun maan.

Tahtoisin kanssasi löytää sen,

maan, jossa kesä on loppumaton.

Lapsi rukousten.

Ystävien pieni Senni-tyttönen pääsi tänään Jeesuksen syliin!

Mieli on murheellinen.

Elät muistoissamme Senni!

Voimia ja jaksamista äidille ja isälle valtavan suuren menetyksen keskelle!

Muistamme teitä rukouksissa!

Hanna 

Kohti tulevaa

Niin siinä taas kävi, että vuosi vaihtui ja voi lämmöllä muistella viime vuotta.

Se piti sisällään niin surua, uupumusta, iloa, toipumista sekä uutta ja ihmeellistä.

Päällimmäisenä viime vuodesta mieleen jäi kuitenkin uusi, ihana koti ja

tuo niin kallis aarre, Hilla, joka on koko perheen silmäterä ja 

päivänsade. Lahja suoraan Taivaasta, kuten myös muut lapset!!!

Tyttö on oikea tättähäärä! Kuten kuvasta huomaa, liikettä on vaikka muille jakaa.

Eilen aamuna neiti oli pyörähtänyt sängyssä vatsalleen. Onneksi oli kuitenkin niin keskellä

sänkyä, ettei ollut pudonnut. Ikää vasta se 3kuukautta ja viikko päälle.

Mä oon sitä mieltä (edelleen), että aika menee aivan liian nopsaan.

Uusia taitoja karttuu päivä päivältä enemmän ja meidän pikkuvauva on

kasvanut jo hurjasti eikä enää ole oikein vauvavauva...

Vuoden vaihde meni meillä rattoisasti siipan veljen perheen seurassa. 

Hyvin mahtui 11 henkeä tähän uuteen tupaan yöpymään.

Vielä olisi muutama siskonpeti mahtunut helposti ;)!

Löysin S-marketista gluteenittomien jauhojen kohdalta valmista suklaamuffinssijauhoseosta.

Jauhoihin lisätään vain munat ja rasva ja eiku uuniin.

Merkkiä en enää valitettavasti muista, kun pussi lensi kiireessä roskiin.

Näitä kokeilin uuden vuoden aattona jälkkäriksi kera kahvin ja mehun.

Tuikkasin taikinan keskelle pienen palan valkosuklaata ja 

tuorejuusto-valkosuklaakreemin pyöräytin kyytipojaksi. Ja kyllä tuli hyviä!

Aina kannattais ehkä pitää vierasvarana tuollainen pussukka kaapissa, niin helppo ja

nopsa tuo kyllä oli, eikä häviäkään yhtä nopeesti kun paketillinen keksejä ;)!

Kaikilla taitaa näin alkuvuodesta olla haaveita, unelmia, suunnitelmia ja toiveita

tulevalle vuodelle. Näin myös mulla. Isompia ja pienempiä. 

Yksi suunnitlemissa oleva juttu on mennä käymään 

TÄÄLLÄ!!! 

(Nettisivut eivät ole vielä auki, mutta aukeavat tuotapikaa!)

Puodin tunnelmia voit kurkata vaikka TÄSTÄ!

En malttais odottaa, mutta pakko on hetki jaksaa vielä hetki.

Ihanaa alkanutta vuotta jokaiselle!

Mulla on ilo aloittaa se yhdessä teidän kanssa!

Hanna