Saatin kauan sitten (ainakin 7 vuotta sitten) tuparilahjaksi
tuulimylly, jonka on nikkaroinut sama tätini taitava mies, jonka
käsialaa on myös vauvan kehto, josta voit lukea täältä!
Mylly saatiin silloiseen talon väriin sopivana. Ollaan haluttu kuljettaa
myllyä mukana näissä kaikissa muutoissa ja tässä välillä se oli
sijoituksessakin äitini luona.
Alkuperäinen maali on ajan saatossa kärsinyt ja oli jo melko surkea näky.
Sepä ei kuitenkaan haitannut alkuunkaan, sillä maalasin myllyn
uuteen kotiimme sopivaksi, keltaiseksi!
Toivottavasti Hannu-puuseppä ei tästä pahastu ;)!
Mylly näyttää entistä ehommalta, kuin uudelta ja koristaa
pihaamme toivottavasti vielä kauan!
Huhuu, onko ketään kotona???
Saatiin eilen vähän huisketta tänne nyt niin hiljaiseen taloon, kun Mirvan
perhe saapui meitä ilahduttamaan läsnäolollaan. Piipahduksen sijaan viettivät
yönsä tässä pihapiirissä matkailuautolla ja nautittiin yhdessä kuumasta kesäpäivästä,
iloisesta seurasta, hyvästä ruuasta ja vieläpä ehdittiin uittaa jälkikasvua
tässä läheisellä rannalla.
Huomenna tähän tupaa saadaan taas ääntä ja vauhtia, kun kaksi vanhinta
haetaan viikon kestäneeltä reissulta kotiin. Ikävä meillä onkin ollut
melkoinen! Torstaina saadaan sitten vielä yksi reissaaja kotiin ja
samalla koko katras saman katon alle!
Älkäähän polttako nahkaanne!!!
Hanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti saa iloiselle mielelle, kiitos!!!