Kakku prinsessalle

Yksivuotiaat ovat ihania!

Uteliaita, kekseliäitä, tarmokkaita ja niin isojapieniä!

Tänään juhlittiin yhtä valloittavaa prinsessaa!!!

Sain toivekuva prinsessan vanhemmilta kakun ulkonäköön liittyen. Se, mitä kakun sisälle 

laittaisin, oli minun päätettävissäni.

Pohja oli gluteeniton kaakaokääretorttupohjista rakenneltu. Väliin tein

kokeilumielessä lime-valkosuklaatäytettä ja kostutukseen käytin vaniljasokerilla

maustettua maitoa.

Lime-valkosuklaatäyte

2,5 dl kermaa

200g valkosuklaa-limerahkaa

2 liivatetta

260 g Pandan valkosuklaata

1 limen mehu

2 tl vaniljasokeria

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kerma, sulata suklaa,

sekoita keskenään kermavaahto, rahka, sokeri, limen mehu sekä sulatettu suklaa.

Kuumenna tilkka lime- tai sitruunamehua ja sulata puristetut liivatteet mehuun.

Kaada liemi täytteeseen ohuena nauhana ja sekoita hyvin. 

Kokosin kakun sopivan kokoiseen vuokaan niin, että vuorasin vuoan kelmulla ja 

tavallaan nurinpäin kasasin kakun. Annoin hyytyä yön yli ja kumosin koristelua

varten alustalle. Näin sain täytteen pysymään hyvin kakun sisällä ja hyytymään haluttuun muotoon.

Sain joululahjaksi valtavan määrän erilaisia muotteja, joista oli helppo valita

tähän kakkuun sopivat kukat.

Omaan makuun kakku oli hivenen kuivahko, tämän kun sanoin ääneen, sain

kommentiksi esikoiselta: "ite olet" ;)!

Ehkä mä vähän olenkin...

Hanna

Kutsukortit

Tulevan kesän juhlien, esikoisen fifteenjuhlien, suunnittelu on mielessä

päivittäin enemmän ja enemmän mitä lähemmäs juhlat tulevat.

Stressiä juhlista ei kuitenkaan  ole, vielä ainakaan. Tykkään niin tehdä listoja ja suunnitelmia, että

saan niistä huvittuneita katseita kanssamatkaajilta tämän tästä.

Tällä viikolla on tehty kutsukortteja ja ne on jo upotettu kirjekuorien sisälle ja 

osaan on postimerkit hankittu, osa on annettu henkilökohtaisesti ja osa odottaa vielä

saajaansa hyllyn päällä.

Kutsut on itsensä sankarin toiveiden mukaiset, yksinkertaiset, muuta kuitenkin niissä piti

olla vähän bligblingiä!!! Kutsujen väri on lähellä sankarin mekon- ja pikkusiskon kenkien väriä.

Askarttelu on aina yhtä mukavaa ja rentouttavaa. Yhdessä ja yksin! Ja etenkin, kun liimaa ei tarvittu lainkaan. 

 Mukava oli myös olla ihan kaksin 

esikoisen kanssa hankkimassa tarvikkeita ja suunnitella mieleistä kutsua.

Nyt jännityksellä odotetaan, kuinka monet kutsutuista pääsevät juhliin.

Kutsut tehtiin aquan värisestä helmiäiskorttipohjista, johon hopeanlangalla kiinnitettiin itse

kutsun tekstiosa. Sisäosa on valkoista helmiäispaperia. Muutama timantti vielä sinne tänne ja 

hopeiset kutsu-tekstitarrat sekä ääriviivatarraa.

Kaikki tarvittava löytyi Sinellistä

  (tämä ei ole sponsoroitu postaus).

Sattumalta huomasin ruokakaupan kassalle vuoroani odotellessa uuden Kotilieden Juhlat-lehden.

 Vaikka itselläni onkin jonkin sortin kokkikoulutus ja paljon olen elämäni aikana 

ollut toisten isommissakin juhlissa auttelemassa sekä seurakunnalla silloin tällöin hoitamassa

tarjoiluja, tarjottavien määrät saa mietityttämään. Kuinka paljon kaikkea tarvitaan, ettei

mikään varmasti lopu kesken ja toisaalta, ettei mitään jäisi ihan hirveitä määriä. 

(Vaikka ainahan loput voi viedä työkavereille töihin, siellä ei vielä mikään ole päässyt 

pilaantumaan ja hoitajathan ilahtuvat aina herkuista)...

Ja mikä olisi se kohtuus, kun  paljon olisi sellaista mitä haluaisi tarjota, mutta mihin vetää

se raja?? Riittääkö sen seitsemän sorttia, onko se liikaa vai liian vähän?

Joitain vinkkejä tästä lehdestä löysin, mutta taitaa olla kaikista paras kaivaa 

iankaikkisen vanhat muistiinpanot vuosien varrella pidetyistä juhlista tai

kilauttaa kaverille ;)!

Kyllä se niin on, että ne oman perheen ja lasten tärkeät juhlat saavat miettimään

asioita eritavalla, vaikken vieläkään tunnusta stressaavani ;)!

Minulla on nyt pitkästä aikaa täysin vapaa viikonloppu. Yksivuotissynttärit

olisi luvassa huomenna, kun lasten serkun synttäreitä juhlitaan. Kakkukin on

jo puolivalmiina jääkaapissa odottamassa kuorrutusta ja koristelua. Jotain uutta siihen kokeilin, 

saas nähdä kuinka onnistuin...

Iloa ja valoa viikonloppuun!!!

Hanna 

Ps. Mikä olisi sinun ehdoton suosikkisi, jota haluaisit kesäisissä juhlissa

olevan tarjolla??? 

Lisää vuosia

Tällä viikolla olen kerryttänyt jälleen yhden vuosirenkaan lisää!

Tässä iässä se ei taida olla mikään juhlan aihe, etenkin kun omasta mielestä

täyttää joka kerta sen 25, vaikka esikoinenkin on pian jo 15.

Mitään juhlia ei onneksi ollut, mutta aamu alkoi kuitenkin oikein juhlavasti

onnittelulaululla sekä aivan upealla aamiaisella, jonka esikoinen oli

valmistanut!

Täydellistä, ei muuta voi sanoa!

Lahjaksi sain täydennystä kovin vaatimattomaan Greengate-kokoelmaani.

Kummasti nuo mintun ja turkoosinkin sävyt  hivellee silmää!!!

Kastelukannun hankin itse itselleni lahjaksi ;)!

Persikka-britatortun kokeiluversion tein kakuksi. Halusin kokeilla britaa niin, että

tein pohjat irtopohjavuoissa. Ja ihan kivastihan tuo onnistuikin, vaikka 

pohjat olikin aivan älyttömän ohuet.

Siskolta sain herkullisen värisen kimpun ruusuja!

Kauniita.

Näin sitä ollaan taas vuoden verran vanhempia, vaan tuskinpa viisaanpia ;)!

Iloista viikonloppua jokaiselle!

Niin ja kiitos ihanista kommenteista, niin täällä, facebookissa kuin

kasvotustenkin! Niitä on ihana saada!

Hanna

Kattausliinoja

Nopeita välipalatöitä on syntynyt, kun sain valmiiksi

muutamat kattausliinat, jotka halusin

olohuoneen lipaston päälle kynttilänjalkojen alle.

En pääse tuosta vaaleanpunaisesta väristä yli enkä ympäri.

Eikä kai tarvitsekaan!

Se vaan yksinkertaisesti miellyttää silmää, aina vaan.

Mietinnässä on seuraava työ.

Mitähän se voisi olla???

Jotain virkattua, siitä olen varma!

Toivottelen teille oikein hyvää viikonloppua!

Itselläni viisi vapaata on nyt vietetty ja työt kutsuvat.

Hanna

Pitsiä

Kesän juhliin on vielä kaksi kuukautta aikaa, mutta juhlatamineiden

etsintä on jo täydessä vauhdissa.

Kuudelle hengelle kun pitäisi löytää juhlavaatteet, kaikille mieleiset, ei

tehtävä ole kovinkaan helppo.

Pikkuneidille vaatteiden hankinta on ehkä helpointa, sillä hänelle käy vielä 

lähes mikä vain. Ainut kriteeri hänellä taitaa olla se, että mekossa on hyvä tanssia, eli helman täytyy kauniisti levitä pyörähdellessä. H&M:ltä löysin hänelle aivan ihanan pitsimekon sekä siihen sopivat

kengät ja ponkkarit.

Kengät ovat koekäytössä lähes päivittäin, joten toivotaan, että

ne ovat vielä kesäkuussa yhtä kauniit kuin nyt...

                             

 

Itse juhlakalun mekkokin löytyi vihdoin ja viimein. Nyt vaan pidetään

peukut pystyssä, että se ehtii saapua merten takaa ennen h-hetkeä ja olisi

vielä kaiken lisäksi juuri sopivan kokoinenkin!

Sävy ainakin on melkein sama kuin pikkusiskon kengissä ;)!

Hanna

Täydellisyyttä hipova valkosuklaa-juustokakku!

Pääsiäinen on tältä vuodelta juhlittu. Jotenkin se meni tänä vuonna

liian nopeasti ohi. Oltiin siipan kanssa vuorotellen töissä ja kaksi

lapsista oli reissussa, joten edes kunnon pääsiäisateriaa koko perheen voimilla ei 

päästy nauttimaan. Ehkä ensi vuonna paremmalla onnella. 

Pääsiäisen sanoma on kuitenkin se tärkein, eikä se ole riippuvainen ulkoisista 

puitteista tai pääsiäisaterioista!!!

Sunnuntaina saatiin kuitenkin juhlia Ruubenin 8-vuotissynttäreitä hivenen

etukäteen suvun voimin. Paikalla oli isovanhemmat, täti, setä ja eno puolisoineen sekä

pitkä liuta serkkuja!

Pääsin pitkästä aikaa leipomaan oikein urakalla. Sankarilla ei tällä kertaa ollut oikein

minkäänlaisia toiveita tarjottavien suhteen, joten sain kerrankin vapaat kädet.

Macaronseja tein toista kertaa eläessäni. Täytyy sanoa, että ekalla kerralla oli enemmän tuuria matkassa, sillä silloin niistä onnistui suurin osa. Tällä kertaa ehkä 1/3 onnistui täydellisesti ja 

loput sitten vähemmän täydellisesti. Toisaalta viime kerralla maku ei oikein ollut kohdillaan, toisin kuin tällä kertaa... Tiedä sitten kumpi on parempi, kaunis ulkonäkö vai hyvä maku?

Dominotryffeleitä kokeilin myös toistamiseen ja nämä onnistui kyllä hyvin, kun 

käytin maitosuklaata kuorrutteeseen tumman suklaan sijasta.

Kindermunia oli tarjolla lapsille ja kaikille lapsenmielisille! Suolaisen nälkää tarjolla oli 

kerrossalaattia kera yrttipatonkien.

Täytekakuksi tein vanhan tutun suklaakakun. Tällä kertaa lisäsin täytteeseen kuitenkin

4 pätkistä sulatettuna tuomaan vähän mintun makua. 

Kerroin täällä tämän kaupungin parhaasta kahvilasta, sen valkosuklaakakusta ja sen mystisestä

reseptistä ja sen selvittämisestä. Nyt olen löytänyt melko täydellisen ratkaisun arvoitukseen ja epäilen, että 

tämän lähemmäksi tuskin pääsenkään. Ohjeen nappasin sattumalta instagramista jonkun ulkomaisen leipojan

kuvasta ja väänsin sen suomalaiseksi. 

Miriam'sin kakussa oli vadelmahilloketta päällä, mutta tästä sen jätin tarkoituksella pois.

Kakku on gluteeniton ja kananmunaton eikä siinä ole käytetty lainkaan liivatetta!

Valkosuklaa-juustokakku

Pohja:

200 g gluteenittomia (tai tavallisia) digestivekeksejä

80 g sulatettua margariinia

Täyte:

600g Philadelphiajuustoa

3 dl floravispiä

100g sokeria

2 levyä Pandan valkosuklaata

Murksaa keksit ja sekoita sulatettuun rasvaan. Painele seos irtopohjavuan (24-26 halk.) pohjalle leivinpaperin

päälle.

Sulata valkosuklaa ja vaahdota kerma. Notkista Philadelphiajuusto ja lisää siihen sokeri.

Lisää juuston joukkoon sula suklaa ja sekoita hyvin. Lisää viimeisenä kermavaahto varovasti sekoittaen. Kaada pohjan päälle ja anna hyytyä kylmässä yön yli.

Tämä on ehdottomasti yksi parhaimmista resepteistä ja äärimmäisen helppo tehdä. En kyllä keksi oikein mitään, missä tämän kakun voisi sössiä...

Mun pääsiäisloma jatkuu vielä muutaman päivän, jihuu!!!

Josko ne päivät käyttäisi ylitsepursuavan pyykkivuoren valloitukseen...

Hanna

pikkuneidin pieni maailma

Meidän pikkuneiti 2,5 v:n valtakunta on minimaalisen pieni, mutta

pikkuneidille vielä aivan passeli.

Huone on muuttunut pikkuhiljaa vauvan huoneesta enemmän isomman tytön 

huoneeksi, kun sänky on jo syksyllä vaihdettu pinnasängystä

taaperon sängyksi ja lelut ovat vaihtuneet mielenkiinnon mukaan

isommalle sopiviksi.

                             

     

Kirjat, pelit ja palapelit ovat tällä hetkellä suosikkeja, eikä

laskuista voi jättää myöskään aivan pienenpieniäkään

leluja, kuten muumitaloa asukkaineen tai minikokoisia

baby born-nukkeja tuttipulloineen ja vaatteineen.

                           

       

Keittiöleikit astioineen kiinnostavat myös ja ne laukut ja kassit.

Niitä pakkaillaan aivan yhtenään ja jos jokin tavara on hukassa, kannattaa

kaikki tyttösen laukut tarkistaa aivan ensimmäisenä. 

Pehmoisilla ruoka-aineilla on mukava kokkailla.

Ja pöytään on kiva kattaa värikkäitä astioita!

                             

     

Huoneessa oli aiemmin virkkaamani pyöreä matto, mutta se tuntui liian 

suurelta pieneen huoneeseen. Löysin kätköistäni joskus kauan sitten

virkkaamiani isoäidinneliöitä ja päätin yhdistää ne matoksi kuopuksen huoneeseen.

Matosta tuli pieni ja sievä, juuri sopiva omistajalleen.

                             

     

Toivottelen teille oikein rauhallista pääsiäisen aikaa.

Minulla vielä edessä pari yövuoroa ja sen 

jälkeen ansaittuja vapaapäiviä monen monta. 

Viikonloppuna juhlitaankin sitten 8-vuotissynttäreitä,

joten jauhopölyltä ei voi välttyä!!!

Hanna