tuli luokse väsyneen sairaan,
kosketti hiljaa posken nukkaa,
silitti hellästi hopeista tukkaa.
Nosti siivilleen isäni armaan,
vei turvaan paikkaan varmaan.
Hanna
.
tiistai 22. maaliskuuta 2011
Rakkaalle Isälle!!!
Tänään tuli kuluneeksi tasan 7 vuotta siitä, kun rakas isäni nukkui rauhallisesti pois vaikean sairauden uuvuttamana, omana 55-vuotissyntymäpäivänään noin kello 10 aamulla. Vieläkin tuon edellisen päivän, yön ja aamun tapahtumat ovat tuskallisen kirkkaasti mielessä. Tänään sytytin kynttilän isän muistolle<3
Lähti lentoon enkeli taivaan,
tuli luokse väsyneen sairaan,
kosketti hiljaa posken nukkaa,
silitti hellästi hopeista tukkaa.
Nosti siivilleen isäni armaan,
vei turvaan paikkaan varmaan.
Hanna
tuli luokse väsyneen sairaan,
kosketti hiljaa posken nukkaa,
silitti hellästi hopeista tukkaa.
Nosti siivilleen isäni armaan,
vei turvaan paikkaan varmaan.
Hanna
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
* Lämmin halaus *
VastaaPoistaKiitos Reeta!
VastaaPoistaRaskaita asioita olet joutunut käymään läpi...Mutta vielä raskaampaa olisi varmaan ilman jälleennäkemisen toivoa. Voimia näihinkin päiviin, kun muistot palaavat mieleen.
VastaaPoistaKivitasku: Kiitos! Todellakin olisi raskasta, jos ei olis jälleennäkemisen toivoa! Aika parantaa haavoja, vaikkei se niitä poistakaan.
VastaaPoistaVoimia, rakas ystäväni! Täällä maan päällä on paljon asioita, joita on vaikea ymmärtää. Tottahan se on, että suru ei poistu koskaan, se vain muuttaa muotoaan. Olet ajatuksissani.
VastaaPoistaKiitos Annika!!! Totta joka sana!
VastaaPoista