.

.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Se toinen totuus...

Mielenrauhani on hyvin paljon ja aivan liian usein riippuvainen kodin 
siisteydestä ja järjestyksestä. 


Kuusi henkisessä perheessä sitä on äärimmäisen helppo järkyttää.
Töihin lähtiessä koti jää siistiin kuntoon, mutta sinne palatessa saa
ensimmäisenä hypätä pituutta, jotta pääsee ylipäänsä eteistä pidemmälle, 
kenkävuoren takia.
Seuraavana esteenä on kasa reppuja ja peremmälle siirryttäessä olohuoneesta löytyy jos 
jonkin näköistä tavaraa levällään. On pehmoleluja, pelejä, kirjoja, vilttejä,
peliohjaimia ja leluja.
Keittiönpöydälle on unohtunut välipala-astiat, läksykirjat, leivänmurut ja pyyhekumin
palaset sekä päivän posti!
Maito on onneksi kuitenkin muistettu useimmiten nostaa takaisin kylmään ;)!


Koti on kuitekin kaikille kuudelle koti. Koti, jossa kaikilla pitäisi olla hyvä olla.
Toisia epäjärjestys ottaa enemmän päähän ja toiset ei sitä edes huomaa.
Niinpä useimmiten juon kupin kahvia, vedän henkeä, lasken sataan ja järjestelen eniten ärsyttävät tavarat paikoilleen.
Joskus mukisematta, joskus mukisten...


...todetakseni hetkisen kuluttua tai viimisestään seuraavana päivänä voivani aloittaa homman taas alusta.
Varsin tyytyväinen olen silloin, kun saan jonkun muunkin perheestä avukseni, kuten
tänään! 


Tiedän, että vielä joskus saatan ikävöidä  moista ja useiden mielestä
varmasti nipotan turhasta, mutta minkäs ihminen itselleen mahtaa ;)!
Elämä on...

Hanna

11 kommenttia:

  1. Niin tuttua! Voimia! Elämä on....
    Mutta kaunis koti sinulla!!
    T. Satu

    VastaaPoista
  2. Kuulosta ihan meidän meiningiltä :D paitsi en mä jouda edes laskemaan sataan...ois ehkä hyvä :)

    VastaaPoista
  3. heh, niin tutun kuuloista. Tosin itse olen kotona.. Nautin, kun nuorimmainen on pk (10 pv/kk), jolloin pystyn siivoilemaan ja tosin kyllä lepäämäänkin.. Hetken siistiä, kunnes tapahtuu räjähdys XD
    Meillä on 7 henkinen perhe ja kyllä välillä tuntuu, että itseni niskaan kaatuu aivan kaikki. Onneksi lääkitys kilpirauhasen vajaatoimintaan ehkä alkaa olla suht hyvin kunnossa, että olen jaksanut pitää kodin suht siistinä.
    Tosin meidän asuntoa saa koskaan nii-in siistiksi kuin haluaisin XD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä sinne! Kyllä sitä varmaan itse kukin joutuu omista siisteyskäsityksistä luopumaan, ainakin väliaikaisesti.

      Poista
  4. Siisteyskäsitykset voivat tosiaan saman perheen sisällä vaihdella niin kovin. Esikoisemme, joka nyt asuu jo omillaan ja opiskelee Turussa, on tästä hyvä esimerkki. Tyttö on älykäs ja osaava nuorinainen ja ihan mahdoton sottapytty! Nyt jouluna, kun rakas tytmme oli kolme viikkoa täällä pohjoisessa, huomasimme taas muut hurrikaanin saapuneen- hih!
    Ei tyty sitä tahallaan tee. Hän ei vaan jotenkin hoksaa. Opetettu kyllä on ja paaaaaljon:)

    VastaaPoista
  5. Ois voinu olla täysin tämän rouvan kynästä tuo teksti....! Huoh!
    Niin tuttua!
    Oon suunnitellut äänittäväni jonku nauhatallenteen, jossa ohjataan kaikki laittamaan paikoilleen ja pitämään koti siistinä ;) Sen verran samat keskustelut täällä käydään harva se päivä!!!

    Tsempit meille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä tosiaan tuntee toistavansa itseään, useammin kuin haluaisi! Kuten sanoin, ehkä mekin joskus vielä ikävöidään näitä aikoja ;)!

      Poista
  6. Haha, mitähän ne meidän vanhemmat koki tullessaan kotiin? 😂 Kyllä mekin monenmoista puuhattiin jos muistat 😉 tosin en myönnä, että vaatteita olisin ikinä jättänyt lattialle..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, saivat varmaan ylimääräisiä sydämen tykytykisä, vähintäänkin!!! Hauskaa meillä ainakin oli!

      Poista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Jokainen kommentti saa iloiselle mielelle, kiitos!!!