.

.

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Lomalle!!!

Takana kaksi valvottua työyötä ja aivan liian vähän unta.
Edessä kuusi päivää lomaa.
Voisiko asiat enää paremmin olla?

       

Johan sitä alkoikin olla loman tarpeessa kiireisen
arjen pyörityksestä. Pyöritys tosin jatkuu ihan yhtälailla lomallakin,
mutta huomattavasti rennommalla otteella ja verkkaisenpaan tahtiin.


Myöhään valvottuja iltoja, paljon unta, laiskoja aamuja,
herkkuaamupala perheen kesken,
ulkoilua päiväsaikaan valoisalla, käsitöitä, lukemista,
rentoilua, kotoilua, mummolaa ja yhdessä oloa
perheen ja ystävien kesken!


Mahtuupa mukaan lisäksi vielä kuopuksen kauan odotettu 
ensimmäinen junamatka, joka onkin edessä jo heti huomenna.
Jännitystä riittää pienelle tytölle, kun kotoa lähdetään paikallisbussilla ensin
kaupunkiin ja siitä junalla mummolaan. Eväät on tietenkin
asianmukaiset ja reppuun pitää pakata mukavaa 
tekemistä matkan ajaksi. Matka junalla kestää tosin vain vajaan tunnin, mutta
on varmasti ikimuistoinen.

Toivotaan talvilomaviikolle teeman mukaiset säät ja
hyvää mieltä jokaiselle!
Lepoa sopivasti ja puuhaa riittävästi, jotta
tasapaino säilyy ja saadaan akut ladattua!!!

Hanna

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Kutojan tarina

Tein ensimmäisen villasukkaparin yläkoulussa, kuten
varmasti kaikki muutkin suomalaiset tyttölapset.
Värinä oli viinipunainen ja tumman harmaa.
5 kerrosta punaista ja viisi kerrosta harmaata.
Kantapää harmaalla ja kärki punaisella!
Niistä tuli ainakin melkein saman kokoiset ja oli käytössä
niin pitkään, kunnes pohjaan tuli reikä.


Kutominen oli mielekästä jo tuolloin ja etenkin pidin siitä tunnelmasta,
kun me tytöt istuttiin omilla paikoillamme työpöydän ympärillä ja
juteltiin ja naurettiin siinä käsitöiden lomassa. Saatiinpa 
vanhankansan Eeva-Liisa-opettajakin harva se kerta hermostumaan kikattelullamme.
Toisinaan meitä oli jonoksi asti opettajan juttusille, kun silmukka taihi puikollinen
silmukoita oli omilla teillään.


Ensimmäiset vapaaehtoisesti aloitetut villasukat tein silloin, kun neito
on kauneimmillaan eli 17-vuotiaana. Nuokin värit on hyvin mielessä,
valkoinen ja beige. Sukat paksuilla raidoilla ja pitkillä varsilla.
Muistaakseni toisen sukan kudoin täysin itse kantapäätä myöden,
tosin ohjeita annettiin puikko puikolta koko ajan. Toiseen sukkaan äiti teki
ainakin kantapään ja saattoipa tehdä myös varren.


Pitkään meni sukkia kutoessa niin, että kantapään kohdalla otin 
puhelun äidille ja hän uskollisesti ja kärsivällisesti neuvoi tuon niin
hankalan kohdan kerta toisensa jälkeen.


Sittemmin olen kutonut yhtä ja toista ja yllättänyt itsenikin sillä, mihin
kaikkeen sitä pystyykään, vaikkei aluksi uskoisi.
Usein ohjeita ensi kertaa lukiessa tulee epätoivoinen olo, ettei
omat taidot riitä millään kyseiseen työhön, mutta
kutomisen vimma on niin kova, että on melkein pakko kokeilla!




Nyt ei tarvitse enää soittaa äidille kantapään kohdalla, mutta
haasteellisimmissa jutuissa muissa töissä yleisön vastausten jäädessä
epämääräisiksi ja fifty-fifty-oljenkorren puuttuessa kilautan kaverille
-> äidille!
Kuten tein tänään, kun raglanhihoja aloittelin uuteen työhön!
Usein jo se, että lukee ohjetta ääneen asiaan vihkiytyneelle auttaa
itseäänkin ymmärtämään lukemaansa paremmin.


Nämä kuvien villasukat valmistui eilen esikoiselle.
Kuten kaikki tietää, nykynuoret kulkevat nilkat paljaina,
kesät talvet. Niinpä sukkiakin toivottiin mahdollisimman lyhyillä
varsilla. Valkoinen tai musta oli väritoiveena, mutta
onneksi esikoinen kelpuutti nämä vaaleat beiget, sellainen lankakerä kun
sattui löytymään sillä hetkellä lankakorista.


Kutominen on niin rentouttavaa ja hermoja lepuuttavaa hommaa
ja miten ihana onkaan nähdä työnsä valmiina ja viimeisteltynä!
Muutama sukkapari viikossa pitääkin mielen
virkeänä ja niska-hartiaseudun kroonisesti
jumissa!
Mutta on se sen arvoista!!!

Hanna

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Suut makeaksi!

Talo on jälleen täynnä tohinaa, kun reissusta palanneet lapset täyttävät
kodin äänillä ja touhulla.
Säpinää tähän päivään toi myös synttärivieraat, joille tarjottiin kahvia ja
kastettavaa sankarin makumieltymysten mukaan!


Lapset saavat synttäreillensä kukin vuorollaan valita mitä
tarjottavaa teen kahvipöytään. Melkoisia kulinaristeljahan nuo
jo ovat ja osaavat minusta melko kivasti valita vähän erilaisia
juttuja. Ei siinä äitiä paljon tarvita, kun jo menu on valmiina.


Tänään Daniel halusi tarjota vieraille kinkkuvoileipäkakkua,
britatorttua ja macaronleivoksia.
Voileipäkakkua tein tietysti kahdenlaista, gluteenitonta sekä tavallista, mutta
muut tein kaikille sopiviksi!
Macaronsit ja britatortun tein puolivalmiiksi pakkaseen jo alkuviikosta
ja tälle päivälle jäi vain niiden täyttö. Voileipäkakun taas tein eilen
tekeytymään jääkaappiin ja koristelin tänään.
Kuvaan ei kuitenkaan ehtinyt muut kuin macaronsit...

Nyt on vatsat täynnä herkkuja hetkeksi aikaa!
Mitään makeaa ei kyllä tee mieli ihan heti!

Kivaa alkavaa viikkoa sinulle!

Hanna

lauantai 18. helmikuuta 2017

Suolaista ja makeaa!

Tavallisesti meillä on talo täynnä ääntä ja vauhtia!
Eilen kuitenkin 3/4 lapsesta lähti mummin luo kiitos mummi!!! ja meidän kanssa kotiin jäi vain
esikoinen. Nyt kun yleiskone on hiljentynyt täällä
kuulee jopa kellon raksutuksen.
Tunne on hyvin epätodellinen ja äärimmäisen harvinainen.


Aamupäivällä oli niin paljon tekemistä, että oli ihan hyväkin, ettei tarvinnut huolehtia
lapsille ruokaa tai muuta.
Tein pitkästä aikaa kakkuja oikein urakalla.
Tai oikeastaan meillä on leivottu koko viikon, sillä 
tälle päivälle tein naapurin pienen pojan ristiäisiin voileipäkakkuja sekä
täytekakun. Huomenna onkin edessä sitten oman 
pojan, sen isomman, synttärikahvit, jonne olen leiponut jo
viikolla tarjottavia puolivalmiiksi. Aamusta vain vähän täyttöhommia, koristeluja
ja kahvinkeitto, niin päästään juhlimaan pienellä porukalla
meidän pian 14-vuotiasta 
hurmuripoikaa!


Tämän päivän urakkana oli tehdä lohi- ja kinkkuvoileipäkakut sekä
sokerimassalla koristeltu täytekakku!
Melko yksinkertaisilla koristeilla mentiin ja minusta 
vähempi oli enempi tällä kertaa!


Kinkkuvoileipäkakkua olen tehnyt vanhalla hyväksi havaitulla ohjeella
useita kertoja, mutta lohikakkuun jouduin
ohjetta kaivelemaan netistä ja muuttelemaan sitä mieleiseksi.
Myöskään pyöreää voileipäkakkua en ollut koskaan ennen tehnyt ja kun se
sopi naapurin rouvalle, päätin kokeilla! Voisi sanoa, että lopputulos oli oikein 
onnistunut ja kakuista tuli kauniit!


Täytekakun väliin laitoin vadelma-valkosuklaamoussen ja kakkupohja oli
ihan se perinteinen vaalea pohja. 

       

Aina sitä jännittää kamalasti näiden muille menevien
kakkujen onnistumista. Onhan kyseessä usein hyvinkin
tärkeä juhla, kuten tälläkin kertaa, pienen pojan ensimmäiset juhlat!


Onnea vielä naapuriin koko perheelle!

Hanna

torstai 16. helmikuuta 2017

Lisää lentäjiä!!!

Tähän maahan on jälleen saatu ihan tuliterä pikkulentäjä, mikäli se on
lakista kiinni.  Näitä Klompelompen 
lentäjänlakkeja on niin mukava kutoa! Söpöyden huippu oli tämä
0-3 kuukautisen kokoisena tekemäni. 


Ystävästäni on tullut tuore täti ja pienelle tulokkaalle tein hänen toiveestaan 
lentäjänlakin Novitan
Baby Woolista, joka sopii oivasti pienelle vauvalle ja varmasti lämmittää
pientä päätä.


Tein kokeeksi samaan sarjaan myös pienet lapaset, jotka
liitin yhteen kudotulla nyörillä. Näin ei pikkuiset lapaset
eivät tippuessaan katoa, vaan roikkuvat mukana.


Olen hehkuttanut lukemattomia kertoja tuota Klompelompen kirjaa
täällä blogissa. Norjaksihan näitä ihanuuksia on ilmestynyt
kaikkiaan kolme erilaista kirjaa. Kustantajan mukaan 
Strikk til hele familien-kirja ilmestyy suomeksi näillä näkymin tämän vuoden 
elokuussa!
Tätä maltan tuskin odottaa!!!
Onneksi tuossa jo omistamassani on vielä runsaasti 
malleja, joita voi neuloa uutta kirjaa odotellessa!

Hanna






keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Hyvätuuli

On ihmeellistä, kuinka ihmisen vireystila vaihtelee, vaikka
periaatteessa arki ja sen vaatimukset pysyvätkin aivan samana.
Toisinaan virtaa riittää vaikka ja mihin, kun taas toisena hetkenä
ei työpäivän päätteeksi jaksaisi yhtikäs mitään.


Talven pimeimpinä kuukausina oli tunne, että voisi hautautua
peittojen alle lämpimään ja ottaa piiitkät talviunet.
Nyt kuitenkin tuntuu, että olen herännyt, vaikken talviunilla ollutkaan.
Energisen olon laitan ihan vaan auringon piikkiin!
Tällä viikolla ollaan oltukin kovin keväisissä tunnelmissa, kun
räystäästä tippuu vesi ja linnut laulaa kevään kunniaksi.
Kevät ja kesäihmiselle tämä on ollut siis yhtä juhlaa.


Ehkä vireystilaan vaikuttaa myös edessä oleva talviloma, joka 
koittaa reilun viikon kuluttua. Kovin kummoisia lomasuunnitelmia ei ole, eikä
tarvitsekaan olla. Riittää, että olemme koko perhe samaan aikaan lomalla
ja saadaan olla ilman suurempia aikataulutettuja menoja.


Hyvätuuli hiipiköön sisään, asettukoon taloksi, tarttukoon kaikkiin meihin!
Uskon, että sinulle jää sitä myös yllinkyllin!

Kivaa keskiviikkoa!!!

Hanna



tiistai 7. helmikuuta 2017

Freezing

Aamulla ulos astuessa tietää saman tien, että päivästä on tulossa
aurinkoinen. 
Vaikka taivas on vielä tumma, on siellä lukemattomia kirkkaita tähtiä,
niin paljon, ettei niitä pysty laskemaan.
Kirkas aamutaivas lupaa kirkasta ja niin aurinkoista
päivää.
Ikkunoiden läpi sain tänään valohoitoa ja olisi tehnyt mieli vetää töissä
kaikki kaihtimet ylös. 
Autolla kotiin ajaessa ihan nauratti. Nauroin ääneen.
Ihan vain siksi, että aurinko paistoi silmiin.


Kylmyyskään ei haittaa ihan niin paljon, kunhan vaan aurinko paistaa!
Sitäpaitsi sisällä tarkenee oikein hyvin.
Takkaa on lämmitetty, kiitos takkapuiden ja vaarin!


Päälle voi vetää joululahjaksi saadun unelmalämpimän
neuletakin, itselle neulotut pitkät ja romanttisen pitsiset villasukat
 ja nauttia kupin kuumaa!


Ja päivän päättää lempeät löylyt saunan lämmössä!
Pujahdan pyjamaan ja toivon aurinkoa myös huomiselle!!!

Hanna

maanantai 6. helmikuuta 2017

Gluteenitonta elämää ja gluteenittoman myslin resepti

Meillä asuu nuori mies, joka on sairastanut keliakiaa
yksi vuotiaasta saakka. Sairauden kanssa on ajan mittaan oppinut elämään
alun järkytyksen jälkeen ja poika itse
tuntee ja tietää jo erittäin hyvin, mitä voi ja mitä ei voi syödä.
Koulussakin ruokavalio toteutuu pääsääntöisesti oikein mallikkaasti.


Kotona meillä on gluteenittomat kuiva-aineet omassa erillisessä
kaapissa poissa kiellettyjen ruoka-aineiden (ohra, vehnä, ruis) lähettyviltä.
Makarooneja, pastoja ja spaketteja sekä erilaisia jauhoseoksia
on luonnollisesti kaksin kappalein, tavalliset
ja gluteenittomat ja ne säilytetään hyvin merkittyinä, ettei 
poika vahingossakaan saa väärää ruokaa.
Lisäksi pojalla on oma leviterasia ja leipäveitsi sekä
leivänpaahdin, jossa hän lämmittää/sulattaa pakkasesta ottamansa
leivän aina kullekkin aterialle erikseen.


Gluteettomien tuotteiden valikoima on tässä 13 vuoden aikana kasvanut
aivan valtavasti ja vaihtoehtoja on tullut vaikka kuinka paljon entisen
riisikakun rinnalle.
Silti aina ihmetyttää juurikin näiden tuotteiden hinta, joka
on järkyttävän korkea tavallisiin vastaaviin verrattuna.
Tuoreleipä saattaa maksaa kuusikin euroa,
makarnoonit 3-4€ ja kilon jauhopussi melkein 5€.
Välillä mietityttää, että hinnan voi ainakin kolminkertaistaa ihan huoletta,
jos vain paketin kylkeen kirjoittaa "gluteeniton"!
Vehnäjauhoa voi olla ihan missä tuotteessa vain, sitä ei tule aina ajatelleeksi.
Pähkinäsekoitukset, suklaat, karkit ja vaikka ranskanperunat esimerkkinä mainittuna.


Poika toivoi saavansa maistaa mysliä. Joskus aikaa sitten olen
hänelle sitä ostanut, mutta ei siitä silloin piitannut. Nyt sitten ostin 
paketillisen ja järkytyin.
Myslipaketti, jossa itse tuotetta oli ehkä 200-300 g maksoi
yli 4 € ja arvatkaas mitä se sisälsi.
Siinä oli käytännössä vain kaurahiutaleita...
On siinä kaurahiutaleilla hintaa!!!
Ja kauanko tuollainen paketti kestää kasvavalla nuorella miehellä, jolla on
aina nälkä?!


Tästä tuohtuneena etsin netistä ohjeen ja päätin
tehdä mysliä itse.

Gluteeniton mysli

6 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita
1 dl auringonkukansiemeniä
0,5 dl pellavansiemeniä
1 dl mantelirouhetta
1 dl rypsiöljyä
0,5 dl juoksevaa hunajaa
2 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1 dl kuivattuja hedelmiä (esim. rusinoita)

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää öljy ja hunaja ja sekoita
huolella. Levitä seos leivinpaperin päälle tasaiseksi kerrokseksi ja 
paahda uunissa 175°C 20 minuuttia . Laske lämpö 150°C ja jatka paahtamista
vielä toiset 20 minuuttia. Sekoittele välillä ja varo polttamasta. Alenna lämpöä tarvittaessa
jo aiemmin. Lisää kuivatut hedelmät vasta valmiiksi paahdettuun mysliin.

Tätä helppoa ohjetta voi muunnella mielensä mukaan erilaisilla pähkinöillä ja siemenillä
riippuen siitä mitä kaapista sattuu löytymään. Minun uuni on hiukan turhankin ärhäkkä ja 
tuo 175 °C oli ehkä aavistuksen liian kova lämpö ja siksi mysli otti vähän turhankin tumman värin. Seuraavan kerran aloitan paahtamisen 150°C:ta ja lasken sitten
paahtamisen puolivälissä 125°C:een.

Tätä mysliä meillä syödään maustamattoman jogurtin kanssa aamu-,väli- tai
iltapalaksi! Ja ainahan joukkoon voi pilkkoa tuoreitakin hedelmiä!
Ja maistuu oikein hyvälle!

Aurinkoista pakkasviikkoa sinulle!

Hanna

Ps. Aamulla kuulin ekan talitintin titityyn tälle keväälle!!! 

perjantai 3. helmikuuta 2017

Uneton keltaisessa talossa

Olen hyvä nukkumaan. Olen ollut sitä aina.
Eilen kuitenkin kärsin ennennäkemättömästä unettomuudesta! 
Kärsin illalla vatsakivuista ja huilailin sängyllä. Pahimman kivun hellitettyä
viihdytin itseäni katselemalla vanhoja Huvila ja Huussi-sarjan
jaksoja. Ei olisi pitänyt...
Oli pihankunnostusta ja mökin remontointia!
Oikein onnistuneita lopputuloksia molemmat!
Siitä ne ajatukset sitten lähti, vähän liiankin liukkaasti...


Kun tuli aika käydä nukkumaan, ei uni tullutkaan tavalliseen 
tapaan heti silmät suljettuani.
Tein sauna- ja kylppäriremontin. Siitä tuli oikein kaunis!
Vaaleat suuret seinälaatat, lattiaan tummaa sävyä 10x10 laatat. WC-istuin 
on vielä aivan käypä, sitä ei lähdetty vaihtamaan, kuten ei myöskään uudenkarheaa
puukiuasta, säästösyistä tietysti! Suihku pitäisi kyllä uusia, kaareva ja käännettävä suihkuseinä hankkia ja pesuhuoneen molemmat ovat uusittavassa kunnossa.
Uudet lauteet oli tekeillä ja saunan väriksi 
kaavailin valkoista. Lauteiden malli jäi vielä vähän epäselväksi.
Todellisuudessa me vain haaveillaan uudistuneesta saunaosastosta 😉!

Seuraavaksi pääsin sisääntulon kimppuun. Tein meille kauan haaveilemani
verannan isoine ikkunoineen ja leveine ikkunalautoineen, johon saisin kaikki
taimet mahtumaan. Olisi tilaa lukemattomille kengille ja säästäisihän
se lämmityskuluissakin...


Siitä päästiinkin niihin taimiin. Multaan ja siemeniin.
Kesäkukkiin. Mitähän sitä tällä kertaa kokeilisi?!
Päädynkö taas istuttamaan Pelargoneja siemenestä vai olisiko 
jonkun muun vuoro?

Niin ja edellinen käsityö valmistui juuri ja jotain pitäisi keksiä tilalle.
Pikkuinen neuletakki syntymättömälle vauvalle olisi ihana, mutta
langat pitää ensin tilata. Riittäisikö joku jämälanka johonkin pienempään
välityöhön...

Kaikkea sitä ihmisen mielessä liikkuukin juuri silloin
kun pitäisi nukkua. Harkitsin jo sängystä nousemista ja kirjan 
lukemista unilääkkeeksi.
Onneksi aamulla ei tarvinnut nousta aikaisin!!!


Ja aamun valjettua oli lähdettävä...
Mihinkäs muuallekaan kuin Plantageniin!!!
Vähän lähti homma lapasesta, sillä mullan ja siementen
lisäksi oli ihan pakko ostaa muutama Pelargonia Mårbacka, muratti ja
helmililja. Tytöt olivat mukana myös ja toinen halusi minikaktuksia ja toinen
pikkuisia Pelargonin taimia.


Valkoisten ja vaaleanpunaisten Ahkeraliisojen siemenet on nyt upotettu multaan, 
kuten myös Petunian siemenet. Jälkimmäisiä oli niin valtavasti, että voi 
olla, että täällä jaetaan taimia kevään korvalla kaikille halukkaille 😊!
Pelargonian siemenet jätin tällä kertaa hankkimatta, ainakin toistaiseksi!

Jämälanka löytyi ja uusi käsityö on aloitettu, joten senkään ei luulisi
valvottavan ensi yön.


Nyt kun hommat on saatu alkuun, niin toivottavasti
uni tulee paremmin tänä iltana.

Levollisia yöunia sinulle ja minulle!!!

Hanna