.

.

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Pihakirppiksellä

Kivaa (ja edullista) tekemistä kesällä on vierailla
ihmisten pihoilleen järkkäämille pihakirppiksille.
Me tehtiin eilen retki Keuruun Asunnalla sijaitsevalle Vehkomäen lammastilalle,
jossa telkkaristakin tuttu Paula (Maajussitar) myy lähes kaiken 
omaisuutensa.

Lampaita ei paikan nimestä huolimatta ikäväkseni kylläkään kovin läheltä päästy
näkemään, vaikka niitä nimenomaan lapsille kovasti mainostin :/.


Tien varressa tämä näkymä oli ottamassa vastaan.


Kaikkea kaunista ja vanhaa sekä tosi vanhaa oli kaupan.


Hinnat oli mun makuun kyllä vaan vähän turhan tyyriitä.

                 
Mutta kiva oli käydä katselemassa ja ihailemassa.


Pojat ja Hilla oli meillä mukana, joten kovin rauhallisesta
katseluretkestä ei voi puhu.
Niin paljon mielenkiintoista nähtävää siellä oli, että joidenkin oli melko
vaikea pitää näppinsä kurissa.
Jokusen kerran piti muistuttaa, että tavarat on tooosi vanhoja 
ja saattavat mennä rikki.
Pitkää pinnaa nämä reissut usein kysyvät, mutta eipä ole paljon 
vaihtoehtoja, jos meinaa omasta pihapiiristä kauemmas 
päästä.


Lannoitemainos on kuuleman mukaan ollut talon seinässä sen sata vuotta.
Tämä oli yksi niistä, jotka ei ollut myytävänä. Juuri sen kun siippa olisi 
halunnut työpöytänsä läheisyyteen.


Näillä jokaisella tavaralla olisi varmasti tuhat ja yksi
tarinaa kerrottavanaan.





Mitenkähän moni lapsi tuossakin keinussa on kiikkunut?




En aivan tyhjin käsin päässyt pihakirppikseltä lähtemään.
Ostin Arabian melko vanhan tarjoilukulhon sekä neljä
pientä lasipulloa.


Lasisiin pulloihin on mukava sujauttaa pienten käsien keräämät
lyhytvartiset kukkakimput!


Arabiakulhosta oli hivenen lasitus kärsinyt, mutta eipä anneta
sen häiritä.

Paikka sijaistee melko lähellä äitini lapsuusmaisemia, joten siksikin
siellä oli kiva poiketa.

Omista nurkistakin löytyisi jos jonkinlaista myytävää.
Pitäisiköhän laittaa pihakirppis pystyyn???

Hanna

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Toivolan vanha piha

Näin yövuorojen välissä päätettiin käydä tutustumassa tuolla keskustassa
Toivolan Vanhaan Pihaan!
Pitkään on jo ollut mielessä, että sinne pitäisi päästä käymään, mutta
sopivaa aikaa ei ole aiemmin tullut.

Luvassa siis "muutama" kuva!


Toivolan Vanha Piha löytyy aivan Jyväskylän keskustan 
välittömästä läheisyydestä Gygnaeuksenkatu 2:ssa. Lähellä on hyvät, vaikkakin
maksulliset parkkipaikat.
Lisää tietoa Pihasta ja Tapahtumista löydät Täältä!


Osa taloista on rakennettu juuri siihen, missä ne tälläkin hetkellä
ovat ja osa on siirretty muualta niille sijoilleen.


Ihanat kyltit talojen seinissä kertovat niiden historiasta.


Synnytyslaitoksen sisäänkäynti!


Kuparisepän talo oli museoitu. Harmitti suuresti, kun sisällä ei
saanut lainkaan kuvata. Talo oli 1800-luvun huonekaluilla sisustettu!


Kyllä kuparisepällä on ollut hyvät oltavat!


Paikalla toimii myös Kahvila Muisto. Kahvit voi hyvän ilman sattuessa
nauttia vaikka pihan kauniissa miljöössä.




Me päätettiin juoda kahvit tunnelmallisessa kahvilassa sisällä.
Mango-jogurttikakku oli oiken hyvää!


Pihassa oli myös kaunis ryytimaa. Korvan taakse saatiin muutama kiva
idea, jotka saadaan käyttöön ehkä vielä tänä kesänä. 


Rakastuin niin näihin ikivanhoihin tiiliin!




Vuokrattavana oli myös polkupyöriä, joilla on tietty helppo tutustua kaupunkiin!


Aivan ihana paikka! Varmasti suunnataan paikalle joku kerta, kun siellä
on markkinat tai joku viikonloppu, kun siellä vietetään lettukestejä!

Hanna

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Kukkakakut

Enpä ole ikinä ennen jännittänyt kakkujen tekoa niin paljon,
kun eilen.
Paineet oli kovat, mutta onneksi sankari tykkäsi!
Sain huokaista helpotuksesta!


Valkoiselle pohjalle vaaleanpunaisia kukkia!
Tässä mun näkemys asiasta!


Kukat tein edellisenä päivänä edellisen postauksen kukkamuoteilla.
Foliosta ja kananmunakennoista tein "kupit", joihin laitoin kukat kuivumaan
muotoonsa.


Vielä vähän vihreitä lehtiä ja kakku oli valmis!


Yksinkertaista ja kaunista. 
Ainut asia mikä jäi harmittamaan, oli nuo alareunat.
Kunhan tästä ehdin, hankin kyllä muutamat pitsimuotit, joilla noista alareunoista
saan ensi kerralla kauniit!

Melkoinen reissupäivä meillä se eilinen päivä oli.
Kyllä kuitenkin kannatti ajaa monta sataa kilometriä juhliakseen
kahta ihanaa kaunotarta ja nähdäkseen sukulaisia ja 
ystäviä!
Vielä illan ratoksi poikettiin pikkuveljen luona iltakahvilla.
Viimeiset 60 kilsaa kuitenkin sujui laulaen jo kohta
14 vuotta käytössä ollutta lastenlaulurimpsua, kun kuopus alkoi 
olla väsynyt matkantekoon.
Kotiin saapui väsynyt 
 kuusikko!

Tässä kuva vielä kahdesta nuorimmaisesta.
Isoveli piti niin hyvää huolta pikkusiskosta juhlien
tiimellyksessä!
Rakkaat!


Tästä on hyvä aloittaa juhannusviikko!
Ensin vähän töitä tekemällä ja sitten juhlitaan
juhannusta muutaman muun kanssa Isossa Kirjassa!
Nähdäänkö siellä?

Hanna

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Kakkusulkeiset

Edellisestä leipomispäivästä on jo luvattoman pitkä aika!
Huomenna juhlitaan kaksi fifteen-juhlia,
joka vastaa jollakin tasolla rippikoulua.
Toiset juhlat on entisellä kotipaikalla ja toiset on siipan veljen tyttären juhlat.
Jälkimmäisiin lupasin tehdä juhlaan täytekakut ja nyt täällä
jännään, että mahtaakohan ne olla sankarin mieleen...

Toiveena oli täytteeksi mansikka-valkosuklaata ja
tämä toive on ainakin toteutunut.


Pohjaan käytin kolme 4 munan kääretorttupohjaa. Sille määrälle
täytettä seuraavasti:
5 dlvispi kermaa vaahdotettuna 
350 g viola vaniljatuorejuustoa
1 pandan valkosuklaalevy
sokeria
vaniljasokeria 

Yhteen kakkuun laitoin litran tuoreita, joskaan ei
valitettavsti kotimaisia, mansikoita. Paloittelin mansikat pienemmiksi,
jotta niistä irtoaisi enemmän makua.
Ainakin nyt täyte maistui erinomaiselta!

Tänään kävisin myös kaupungilla kakkujen koristelujen merkeissä.
Tuossa Jyväskylän keskustassa on aivan ihana pikkuinen
putiikki, Decola, jossa on jos jonkinlaista ihanuutta!
Minä menin paikalle kakunkoristeluvälineet mielessä.
Ja olihan niitä siellä vaikka millä mitalla!
Enemmänkin olisi tehnyt mieli ottaa mukaan, mutta
tällä kertaa hankin siveltimiä, kukkamuotteja ja koristelu-
hilettä. 


Seuraavaa kertaa varten mielessä on jo muutama toivetuote, jotka haluaisin
täydentämään tuota vielä melko vaatimatonta koristeluvälineistöä.


Sankarin toiveena oli saada kukkia kakun päälle. Mulla olikin jo
yksi iso kukkamuotti, olisko tuo nyt sitten lilja?
Löysin saman mallisia, mutta eri kokoisia ja nehän lähti sitten mukaan.
Siveltimiä oon haikaillut jo pidemmän aikaa ja nyt osui silmään sopiva valikoima.

Huomenna se sitten nähdään millaiset kukista ja kakuista oikein tuli!

Hanna


Ps. Tämä EI ole maksettu mainos ;)!

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Kesän helpoin kakku

Eilen illan hiipiessä Camilla ja serkkunsa Juulia päättivät,
että nyt pitää saada leipoa jotain. Aineista puuttui jauhoja,
 joten eikun pyörän selkään ja reissu lähikauppaan ennen aloittamista.

Mansikoita olin heräteostona ostanut jo päivällä, joten niistä oli
helppo tekaista maailman helpoin mansikkakakku!


Yleisön pyynnöstä laitan ohjeen vielä tänne!
On toki mahdollista, että se jo blogin syövereistä löytyy, mutta
sittenpä kertaus on opintojen äiti!

Mansikkakakku (gluteeniton)

3 munaa
1,1 dl sokeria
0,75 dl glut jauhoseosta (tai vehnäjauhoja)
0,5 dl perunajauhoja
0,75 tl leivinjauhetta

kostutukseen maitoa

Päälle
2,5 dl flora vispiä tai kermaa
tuoreita mansikoita niin paljon kun mahdollista

Vaahdota munat ja sokeri ja lisää varovasti kuivat aineet joukkoon.
Voitele ja korppujauhota (huomio gluteeniton korppujauho, jos kakun haluat
gluteenittoman tehdä) piirakkavuoka. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa
n.15 min tai sen verran, että kakku on kauniin ruskea.

Jäähdytä pohja. Kostuta jäähtynyt pohja maidolla, levitä päälle
vaahdotettu flora vispi ja laita lopuksi mansikat päälle!


Kakku oli sen verran hyvää, että se katosi melkein yhtä nopsaan kuin 
syntyikin ;)!

Minä lähden tästä eväiden tekoon ja suuntaan
jälleen yöksi töihin!

Teille toivon ihanan valoisaa kesäyötä!

Hanna

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Toinen kotimainen

Hengissä ollaan, 
vaikka joku olikin luullut, että saatan olla vaikka kuollut, kun
blogi on näin hiljainen ;)!
Nettiongelma on edelleen hermoja raastava ja vain hyvällä
onnella saan nämä kuvat ja tekstit läpi!

Viime viikko oli meillä erikoisen mukava!
Meitä piristi yllätysvieraat, joista tulikin sitten yllätysyövieraita
erinäisten tapahtumien kautta.


Sain tuliaisiksi tämän ihanan puisen sydänrasian,
 täynnä vaahtiksia!
Olipa ihana vaihtaa kuulumisia oikein kunnolla.
Viime kerrasta on kulunut jo hävettävän kauan aikaa


Kauan ei vaahtikset tässä talossa vanhene, kuten 
ei mikään muukaan herkku!
Kiitos Hanna ja Aki sekä tytöt!
Oli ihana nähdä!


Torstaina juhlistettiin meidän 16-vuotista taivalta avioparina.
Sain siipalta lahjaksi tämän ihanan Snö of Sweden-korun!
Ihana sarja tuo! Olisin tykännyt mistä vaan niistä,
just mun makuun! Kauniita, eikä niin älyn kalliita!


Ja Ruotsiteema senkun jatkuu!
Perjantaina saapui siipan sukulaisia länsinaapurista.
Kyllä oli taas kuulkaa kieli useammalla solmulla, kun
jouduin muutaman lauseen muodostamaan toisella kotimaisella.
Asiaa olisi ollut enemmänkin, mutta jostain syystä olin
tavallista hiljaisempi...
Olishan se kiva, jos saisi sanottua asiansa myöskin
ruotsin kielellä. Onneksi sentään pysyin jotenkin 
keskustelussa mukana tällä kuuntelemisen taidolla, vaikkei
sekään niin häävi ole.
Harmi vaan, kun jouduin osan viikonlopusta viettämään töissä...


Ruotsalaista desingia sain lahjaksi! Tykkään!!!

Kiitos Hasse, Elin ja lapset sekä Hanna!
Teitä oli ilo nähdä!

Ruokakunta on täällä kasvanut muutamalla lapsella, kun
lasten serkkuja on lomailemassa.
Siinähän se menee kuusi lasta, missä neljäkin.
Ainakin mun mielestä. Tosin siippahan täällä niitä muksuja 
huoltaa, kun minä aherran töissä ;)!

Viikonloppua kohti ollaan kiivaasti menossa.
Fifteen-juhlia on tiedossa muutamat ja toisiin niistä yritän kakkuja
värkätä. Toivotaan, että ovat sankarin toiveiden mukaiset!

Iloa päivääsi!

Hanna

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Karua ja kaunista!


Vähän reilu viikko sitten kotiuduin viikon mittaiselta
akkujen lataus-reissulta!
Karu, mutta niin kaunis Kalymnoksen saari
jätti kyllä lähtemättömän jäljen mieleen ja sydämeen!

Tällä rannalla sai ilmaisen pedikyrin!

Lämpöä juuri sopivasti, turkoosi meri, maukas ruoka
ja aivan ihana rauha!
Huippuhyvän seuralaisen virkaa toimitti rakas siskoni Minna!

Pothian satama

Minibudjetin lomaksi puitteet oli kyllä sanoinkuvaamattomat!

Näkymä hotellihuoneen terassilta

Ei mitään bilemestoja lähimaillakaan, joten ainut melusaaste 
taisi olla meidän ajoittain raikuvakin nauru!
Ja voitte uskoa, että kyllä me naurettiinkin!


Vaikka lomapaikka Massouri oli pikkuruinen, siellä
riitti kyllä kaikenlaista kaunista katseltavaa!


Ones in a life time-lomalta ei kyllä paljon enempää voi toivoa!
"Täydellinen" kuvaa sitä ehkä parhaiten, lukuunottamatta 
kotisuomessa paluumatkalla sattunutta peurakolaria (jossa vain pelti
meni ruttuun, eikä kenellekään sattunut mitään)!


Siippa ja lapset pärjäsi mainiosti kotona viikon, mummin
hieman avustaessa muutamana päivänä!
Tulipan todettua, että arki pyörii täällä aivan yhtähyvin ilman äitiäkin,
se on ehkä erilaista, mutta toimii niinkin!
Hyvä siippa!!!


Tämän loman voimalla pitäisi sitten jaksaa painaa töitä koko
kesä, ilman lomia!
Hieman poden motivaatiopulaa, kun muu poppoo
lomailee paraikaa ja minä tästä kohtapuoliin alan 
valmistautua yövuoroon! Mutta pitää kuitenkin olla kiitollinen
työpaikasta!

Blogi on ollut surkeasti toimivan netin takia luvattoman pitkällä
tauolla. Jospa tämä hermoja raastava netin pätkiminen olisi nyt ohi ja 
pääsisi tännekin päivittelemään kuulumisia himpun verran useammin!

Mukavaa kesän ensimmäistä viikkoa sinulle!!!

Hanna