.

.

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Kesän kivoimmat kekkerit

Olen selkeästi kekkeri-ihminen!
Nautin järjestää erilaisia juhlia ja kissanristiäisiä!
Syy juhlaan ei tarvitse olla kummoinen!
Kunhan saadaan viettää aikaa yhdessä ja nauttia!
Suunnittelu ja valmistelu on mukavaa
ja vieraiden saavuttua tunnelma nousee kattoon!
Eikä yhtään haittaa vaikka itsellä aika menee usein hössöttäessä, 
sillä se on juuri minun ominta juttua!


Tänään meillä oli tämän kesän kivoimmat ja ainoat tähän mennessä 
kekkerit! Ollaan saatu oma nuotiopaikka
mukavan viihtyisäksi ja toimivaksi ja siinä oli niin mukava
paistella makkaraa ja nauttia lounasta
isolla joukolla!
Jokainen sai paistaa oman makkaransa, kyytipojaksi oli
uusia perunoita, salaatteja ja vesimelonia!
Simppeliä, mutta niin hyvää!



Isompi ja pienempi kaapelikela on tänä kesän saatu
nuotiopaikalle ja niiden tultua koko paikka muuttui huomattavasti
mukavemmaksi, kun on lasku- ja tarjoilutasoa
enemmän kuin ennen.


Jälkkäriksi paistoin ISON kasan
muurikkalättyjä, joita nautiskeltiin samalla, kun osa
porukasta innostui grillaamaan vaahtokarkkeja
hiilloksella.


Herkkuja oli sen verran reilusti, että haettiin seuraksi
vielä lisää väkeä naapurista! Kauniissa auringonpaisteessa olikin
kiva istuskella ja rupatella vatsa pullollaan!


Jälkiruuan jälkiruuaksi maisteltiin vielä 
nimpparikakkuani, joka on jo perinteisesti tehty tuoreista
mansikoista!
Minulla sattuu kaikkien nimien nimpparit ihan muutaman
päivän sisälle ja sehän on hyvä syy leipoa
suussasulava kakku!


Tähän kakkuun laitoin koristeeksi myös muutamat juuri
kypsyneen mustikan, jotka löytyi aivan tontin reunalta!


Voiko mukavammin kesäpäivää enää viettää???


Kivoja kesähetkiä sinulle!

Hanna

lauantai 22. heinäkuuta 2017

Tehdyt ja tekemättömät

Aamukahvin aikaan taivas näyttää pilviseltä,
 mutta vettä ei sada, ainakaan vielä. Päätän ottaa kananmunat 
huoneenlämpöön paistaakseni kakkupohjan hetken päästä.
Samalla isken silmäni järkyttävän likaisiin ikkunoihin ja päätänkin ensin pestä
niistä muutaman.
Irrottelen verhoja ja niitä pyykkiin viedessäni olen kompastua
reissupyykkiin ja  havahdun kodinhoitohuoneen yleiseen
kaaokseen, jonka päätän selättää ennen ikkunanpesua.
Pyykkikone laulaa taukoamatta, kuten myös kuivausrumpu. 
Onhan lakanapyykkiä vaikka muille jakaa!

Ikkunanpesuinspiraaatio tempaisee mukaansa koko naisen ja
keittiöön siirtyessäni siirrän kananmunat pois edestä ja käyn keittiön ikkunoiden 
kimppuun! Kuka kumma on vatkannut kermapilkkuja ikkunaan??? Minäkö?
Siipan tekemä lounas kutsuukin jo ja 
täydellä vatsalla onkin hyvä jatkaa puuhastelua.

Pikaisella vessareissulla nappaan käsipyyhkeet pyykkiin ja 
palaan takaisin vessaan kädet täynnä puhdistusaineita. Vessakin kaipaa
näköjään kätevän emännän kosketusta.

Palaan takaisin ikkunanpesun pariin välillä täyttäen ja 
tyhjäten pyykkikonetta. Samalla perhe pyytää äitiä paistamaan muurikkalättyjä, 
joten ei muu auta, kun laittaa taikinat turpoamaan.
Onpas sisälle kertynyt kamalasti roskaa ja hiekkaa,
 päätän imuroida pikaisesti.
Ai niin, ne letut voisi jo paistaa...


Vatsa täynnä lättyjä alan silittämään jo kuivaneita pöytäliinaa ja verhoja.
Pöytäliinaa paikoilleen laittaessa 
päätänkin sytytellä vähän hempeän sävyisiä kynttilöitä.
Vessaankin voisi laittaa muutaman tuikun.
Palaan päälle jääneen silitysraudan luo ja jatkan silittämistä ja verhojen
ripustamista.
Taas on kananmunat tiellä, kun keittiötä siistin illan vieraita varten.
Maistuisikohan vieraille tuoreet ohrarievät?
Laitanpa taikinan kohoamaan...

Pyykkiä on puhtaana kasapäin kaappiin käärittäväksi ja siinä onkin urakkaa
hetkeksi. Mutta hei, taikina kohoaa kohta yli kulhosta.
Rievät leipasen pellille kohoamaan vielä lisää.
Munat on taas tiellä ja siirrän niitä sadannen kerran.
Nyt ei voi kakkutaikinaa tehdä, kun uuni on pian varattu rieville.

Pihalla piipahtaessa huomaan, että kesäkukat kaipaa kostuketta.
Kukkapenkin kohdalla lasken katseeni alas ja silmiin pistää
rehottavat rikkaruohot, jotka on poistettava välittömästi.

Ohrarievät uuniin ja sillä välin katan iltapalapöydän ja samalla 
vieraatkin on jo ovella, juuri sopivasti!


Ilta meneekin mukavasti tädin rakasta sylitellessä ja 
kuulumisia vaihdellessa. 

Illan hämärtyessä huomaan, että siinä ne munat nököttää
edelleen pyödän nurkalla. Ovat jo varmasti tarpeeksi lämpöisiä
vaahdotettavaksi kakkutaikinaan, mutta odottakoot
aamuun...

 ...päivä se on huomennakin!!!

Hanna

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Kesän suosikkiherkku, Pavlova!

Kyllä on ollut ihanaa, kun viime päivät on olleet niin
kesäisiä ja lämpimiä! Ennen tai jälkeen työvuoron on ehtinyt
nauttia kesästä ihan mukavasti. 


Vielä olisi muutamat työpäivät tepasteltavana ennen
loman alkua ja viimeistään lauantaina pääsee aamuvuoron jälkeen
vaihtamaan vapaalle! Neljä piikkiä on vielä aamukammassa ennen 
lomaa!!! Vaatii kyllä jonkin verran tsemppausta, että jaksaajaksaajaksaa
vielä reippaana ahertaa jäljellä olevat työpäivät.
Onneksi huomenna on kuitenkin vapaa ja voi puuhastella
kesäisiä juttuja kaikessa rauhassa!

Viime viikolla leivoin kahvipöytään
kesäisen herkun, jota on pakko tehdä ihan joka kesä ja jonka 
tuoreet mansikat kruunaa täydelliseksi!
Mansikat, kerma ja marenki sopii ihanasti
kesään keveytensä vuoksi!
Muutenkin marenki on ollut kovasti minun mieleeni
viime aikoina! Ehkä juuri siksi tämän hetken suosikkileivonnaisiin
kuuluu Britatorttu mansikoilla ja Pavlova!!!


Pavlova
Gluteeniton

pohja:
4 munanvalkuaista
2 dl hienoa sokeria
1 tl maissitärkkelystä
1 tl valkoviinietikkaa

Täyte:
2,5 dl  Flora vispiä
sokeria maun mukaan
1,5 tl vaniljasokeria
runsaasti mansikoita

kaksi palaa valkosuklaata

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri joukkoon vähän kerrallaan
kokoajan vatkaten. Lisää maissitärkkelys, sekoita hyvin ja lopuksi vielä 
valkoviinietikka.
Piirrä leivinpaperille n. 25 cm Ø ympyrä ja pursota tai
levitä pohjan taikina ympyrän kokoiseksi.
Paista 100-125 °C uunissa n. 2 tuntia.
Jäähdytä pohja hyvin, vaikka seuraavaan päivään.
Vatkaa täytteen Flora vispi, mausta sokereilla ja levitä pohjan päälle.
Lisää mansikoita runsaasti kerman päälle!
 Laita suklaapalat pursotin pussiin ja sulje pussi pussinsulkijalla.
Lämmitä pienessä kattilassa n. 3 dl vettä ja laita pussi
kuumaan veteen niin, että suklaa sulaa. Leikkaa pussin kärkeen
pieni reikä ja raidoita mansikat suklaalla!

Pavlovan pohjan voi siis hyvin tehdä edellisenä päivänä tai jo aiemmin ja 
säilyttää kuivassa paikassa. Täytä vasta vähän ennen tarjoilua!


Herkullisia hetkiä kesään!

Hanna

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Etelän tunnelmaa

Ihanan aurinkoisena valkeni tämä aamu eilisen
syksyn jälkeen.
Onneksi, sillä tänään minulla sattui olemaan vapaapäivä.
Ilman mitään ihmeellisiä etukäteissuunnitelmia tästä päivästä 
tuli erityisen kiva!


Aamukahvit auringossa omalla terassilla venyy aina vähintään
tuntiin. Kahvin juonnin lomassa kiertelen pihamaalla katselemassa
kasvien vehreyttä ja kastelen kesäkukkia, välillä ripustan
pyykkiä ulos kuivumaan ja taas palaan sen jo viilenneen kahvin
luokse. Istun ja ihmettelen, mietin ja suunnittelen.
Siipan kanssa pyöritellään ideoita pihan ja päivän puuhastelujen suhteen.
Leppoisa vapaapäivän aamu siis!


Täällä meillä Jyväskylässä on nyt tämän viikon lopulla 
Kansainväliset suurmarkkinat! Sinne suunnattiin 
iltapäivällä ihmettelemään markkinatunnelmaan. Näillä markkinoilla
emme olekaan ennen olleet ja niiden tunnelma oli kyllä
ihastuttava. Tuoksut, äänet, musiikki ja tunnelma oli aivan
kuin olisi etelässä ollut. Emme voineet ohittaa italialaista jäätelökojua,
vaan tötteröt kädessä istuimme Lutakon aukion portailla ja ihmettelimme ja
ihastelimme näkymää.  


Macaron-kojun luona ei voinut kun hengittää syvään. Niin kaunis
ja houkutteleva näkymä oli!
Voiko tällaista vastustaa?
Tarjolla oli myös paljon muuta houkuttelevaa ja
herkulista. Harmillisesti me lähdettiin liikkeelle suoraan ruokapöydästä.
Näille markkinoille kannattaa ehdottomasti suunnata nälkäisenä!!!
Onneksi markkinat kestävät sunnuntaihin saakka, joten jos
olet liikkeellä täälläpäin, mene ihmeessä käymään!
Varaa mukaan käteistä, sillä useimmissa kojuissa maksuvälineenä
ei kortti käy!
 Markkinat siis sijaitsevat Jyväskylässä Lutakon aukiolla, seuraat vain
Paviljongin viittoja ja olet perillä!


Kotimatkalla siippa kääntyi vahingossa väärälle rampille, joten kiersimme vähän eri
kautta kotiin kuin normaalisti. Onneksi, sillä 
Kuokkalan kartanon kohdalla alkoi kahvihammasta kolottaa.
Pikainen ja extempore käännös vasemmalle johdatti meidät 
päiväkahville upeaan miljööseen.
Ensi kertaa oltiin siis liikkeellä täälläkin, tuskin kuitenkaan viimeistä!
Kuopuskin viihtyi kartanolla erikoisen hyvin, olihan se hänen mielestään kuin
linna tanssisaleineen ja aikoo kuulemma isona muuttaa sinne asumaan.
Kahvien ja taiteeseen tutustumisen jälkeen piipahdettiin vielä
idyllistä niittypolkua pitkin Aijälänsalmen rantaan vilkuttamaan
ohi ajavalle laivalle!


Yhdestä ainokaisesta vapaapäivästä saa näemmä
helposti irti lomantuntua, kun ei suuria
suunnittele ja on liikkeellä avoimin mielin.
Omassa kotikaupungissa on niin paljon sellaista, mitä ei 
vielä näissä reilussa kolmessa vuodessa olla ehditty näkemään.
Luulenpa, että vieläkin meillä riittää tutkittavaa tässä
niin kauniissa kaupungissa.

Kaunista perjantai-iltaa sinulle!!!
Kunpa huomennakin paistaisi!

Hanna

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Herkullinen pataleipä

Tuore leipä vie kielen mennessään ihan joka kerta,
kun sellaista vain viitsii leipoa!
Kun voi sulaa lämpöisen leivän päälle, katoaa
itsehillintä lähes kokonaan ja lämpimäisiä voisi syödä vaikka kuinka
paljon!


Pataleipä oli minulle uusi tuttavuus, jota olen jo kauan 
suunnitellut tekeväni. Ensimmäinen kerta tuskin jää
viimeiseksi, sillä niin nopea, helppo ja herkullinen se oli!
Puhumattakaan sen rapeasta kuoresta!


Ohjetta varten etsin netistä 
 osviittaa lähinnä nesteen ja jauhojen suhteeseen.
Jauhoja voi vaihdella maun mukaan!
Leivän voi kuulemma paistaa missä tahansa uuninkestävässä
astiassa.
Itse käytin savipataa ja siinä leipä onnistui ainakin todella hyvin!


PATALEIPÄ

3,5 dl lämmintä vettä
1 tl kuivahiivaa
3 dl kaurahiutaleita
2 tl suolaa
2 rkl siirappia
4,5 hiivaleipäjauhoja

Lisää lämpimään veteen suola, siirappi ja keskenään sekoitetut
kuivat aineet. Sekoita taikina tasaiseksi, älä kuitenkaan vaivaa.
Kumoa taikina reilusti jauhotetulle pöydälle ja anna taikinan kohota
puolisen tuntia.
Laita n 3 litran vetoinen pata kansineen kylmään uuniin ja anna sen lämmetä 225°C .
Kun taikina on kohonnut, muotoile se pataan sopivaksi ja nosta
kuumaan pataan, jonka pohjalla on hiukan jauhoja.
Paista leipää 30 minuuttia kannen alla. Poista sitten kansi ja
jatka paistamista vielä 15 minuuttia. 
Ota pata uunista ja kumoa leipä.
Anna leivän hiukan jäähtyä, jotta leikkaaminen on 
helpompaa. Älä peitä leipää, jotta
sen pinta säilyy rapeana.


Kotona leivottu leipä voittaa kaupasta ostetun mennen tullen
ja on kyllä vaivansa arvoinen!
Pitäisi aina vain malttaa odottaa leivän jäähtymistä ennen sen
leikkaamista...

Leipomisiin

Hanna

perjantai 30. kesäkuuta 2017

Siinä se nyt on, virkattu peitto poikavauvalle!

Itse tehdyt lahjat on niitä kaikkein parhaimpia ja niitä
on ihana tehdä ja ennen kaikkea antaa!


Sain kuin sainkin valmiiksi virkatun päiväpeiton,
jonka tein pienelle rakkaalle veljenpojalle, jonka
nimijuhlia vietetään tulevana sunnuntaina!
Asetin itselleni aavistuksen tiukan aikataulun, mutta
kaikeksi onneksi selvisin siitä, jopa muutamaa päivää ennen deadlinea!


91 pajuneliötä Blend Bamboosta virkkaisn koukulla no3.
Väreinä puhtaan valkoinen (1000) ja harmaa (1361).

9 palan kerroksia peitossa on 13.
Peitto on kokoa 62 x 115 ja siis sopii vaikka pinnasänkyyn
päiväpeitoksi. 
Liitin palat yhteen virkkaamalla ja ulkoreunat viimeistelin kerroksella 
pylväitä sekä kiinteitä silmukoita.


Olen tehnyt samanlaisen peiton kerran aiemminkin, KLIK ja ehkä juuri 
siksi päädyin tekemään juuri pajuneliöitä. Malli on melko helppo oppia
ja se jää helposti mieleen, niin että virkata voi missä vain ilman ohjetta, mikä
on hyvin rentouttavaa. 


Valmis peitto on kyllä edelleen ehkä kauneinta mitä olen käsilläni
ikinä tehnyt! 
Työhön käytettyjä tunteja on kymmeniä, mutta koen virkkaamisen ja
miksei myös kutomisen nollaavan päätä ja ajatuksia siinä määrin, että
kaikki on sen arvoista!

Kerrottakoon vielä, että seuraava samanlainen on jo tuloillaan, joskin
retroväreissä!

Aurinkoista viikonloppua 
sinulle ja mukavaa alkavaa heinäkuuta!!!

Hanna

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Ihanaa juhannusta!!!

Juhannus on jo täällä, vaikka itsestä tuntuu, ettei
kesä ole vielä edes kunnolla alkanut.
Ehkä tunne johtuu siitä, että omaan lomaan on vielä reilut 
kolme viikkoa aikaa. Siksi
se kesäfiiliskin varmasti odotuttaa itseään.
Luulen kuitenkin, että mitä lähemmäksi oma loma
tulee, sitä enemmän alkaa minuakin kesättämään!

Tämä aika kesästä on kuitenkin aivan ihanaa aikaa!
Luonto on kauneimmillaan ja vasta pieni osa
kasveista on kukassa tai vasta nupuillaan. Ehkä kylmällä keväällä
ja alkukesällä on tämän kanssa jotain tekemistä...
Olen ihastellut omanapuiden kukkia,
tuoksutellut syreenien huumaavaa tuoksua ja
ohikulkiessa ihastellut muiden ihmisten pihoja ja puutarhoja.
Aina sitä miettii ja katselee sillä silmällä, että
josko sieltä jotain ideaa löytyisi omaankin pihaan. 


Omasta pihasta puuttuu vielä omanapuu tai kaksi ja syreenitkin on vielä 
kovin pieniä, eikä niihin näy yhtään ainutta kukkaakaan tulevan.
Lumipalloheisikin olisi kerrassaan upea ilmestys myös meidän pihamaalla.
Pitääkin tutustua hivenen paremmin sen saloihin!!! Onneksi tänään maalla 
mummolassa piipahtaessa
sain mitä parhaimmat tuliaiset kotiin tuomiseksi,
oksat lumipalloheisiä sekä oksa
syreeniä! Hento kukkaistuoksu valtaa siis  muuten vähän hyrskyn myrskyn olevan 
kodin ja kyllähän nuo yksittäiset oksat näyttävät oikein kauniilta
tuossa lipaston päällä!


Peltinen tarjotin vilahtelee näemmä yhdessä sun
toisessa kuvassa. Ihastuin siihen tässä keväällä
ohikulkumatkalla Kyyjärven Paletissa täällä!
Onneksi lopulta pitkän pähkäilyn ja pienen kannustuksen jälkeen ostin sen, sillä
 olisi jäänyt kyllä kovasti harmittamaan, jos olisin sen
jättänyt sinne.


Tänä vuonna juhannusta vietetään hyvinkin vaihtelevisti, 
sillä osa ajasta menee töissä.
Onneksi mukaan mahtuu perinteistäkin juhannuksen viettoa
Keuruun maisemissa.
Toivotaan jos ei nyt helteistä juhannusta niin ainakin
poutaa ja lämpötilakin saisi pysytellä plussan puolella!!!


Suloista keskikesän juhlaa sinulle toivotan 
ja kiitän, että olet vieraillut täällä!!!

Hanna


tiistai 13. kesäkuuta 2017

Huutokaupan tuliaisia!

Syksyisen sateisesta ja tuulisesta Keski-Suomesta kirjoittelen sinulle!
Minulla on juuri nyt harvinaiset neljän päivän vapaat ja niin kuin
yleensä minun vapailla, nytkin sataa vettä ja on hirmu kylmä sää.
Samalla kaavalla meni viimekin kesä, ne harvat 
kauniit ja aurinkoiset kesäsäät sattui juuri silloin, kun itse olin töissä.
Tälläistä aurinkovoimalla toimivaa naisihmistä tällaiset
säät harmittaa keskivertoa enemmän...
Olisi niin kiva puuhastella pihamaalla ja vaikka retkeillä
lähimaastoissa!
Jos nyt jotain hyvää tästä säästä pitää sanoa, niin
tuleepahan ainakin virkattua vauvan lahjapeittoa, jonka
deadline lähestyy uhkaavasti!!!


Sain tässä joku viikko sitten töihin viestin siipalta, joka oli vieraillut
huutokaupassa. Viesti kuului kutakuinkin näin:
"huusin sulle antiikkikaluston"

Tunne oli jäätävä, kun mietin, että minkähänlaiset 
rokokookalut minua kotona odottaakaan.
Olin lähinnä kauhusta kankeana ja mietin jo kuumeisesti, että miten ne
voisi tuunata ;)!

Kotona odotti kuitenkin kaunis vanha kahviastiasto
kuudelle! Mukana kauniit sokerikko, kermakko sekä
isompi kannu!
Olin enemmän kuin helpottunut!!! 


Kupit on kivan kokoiset, vähän suuremmat kuin normaalit pienet 
kahvikupit! Luultavasti alunperin teelle tarkoitetut!
Kun tämän astiaston kattaa pöytään, on tunnelma pakostakin
hiukan juhlavampi ja tarjottavat maistuvat vielä vähän 
paremmalle kuin normaalisti!
Kuopuskin haluaa välillä ilta- tai aamupalan nauttia kultareunaisista
astioista, ihan vaan siksi, että voi!

Auringon pilkahduksia toivoen

Hanna

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Herkkuja raparperista!

Näköjään vuosittain samat teemat toistuvat täällä blogin 
puolella. Olen nimittäin päivälleen vuosi sitten kirjoittanut raparperiherkuista,
joihin voit käydä tutustumassa täällä!
Samalla teemalla jatketaan tänäänkin, vaikka ohjeet
vähän vaihtuvatkin! 

Äidin raparperit kasvavat niin valtoimenaan, että
niistä riittää joka vuosi osinkoja myös meille ja niin kävi
myös tänä vuonna.


Raparperijuomaa oli tehtävä tietenkin! Se on meidän poikien erityistä herkkua
 Ohjeen otin
tällä kertaa täältä! Ohjeesta jätin kuitenkin tähtianiksen pois
ja vanijatangon puuttuessa lisäsin vaniljasokeria muutaman 
teelusikallisen.


Raparperipiirakkaa teki myös mieli ja siitähän tuli
oikein tosi herkkua! Netistä kotilieden sivulta otin ohjeen, mutta sitä vähän 
muuttelin. Tässäpä se muunneltu versio!


Raparperipiirakka

Muruseos:

4 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
125 g sulatettua rasvaa

Pohjataikina:

noin 2/3 muruseoksesta
1 dl maustamatonta jogurttia
1 muna

Täyte:

5 dl raparperin paloja
250 g rahkaa
1 dl sokeria
1 muna
2 tl vaniljasokeria

Pinnalle:

1/3 muruseoksesta

Sekoita muruseoksen kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon sulatettu rasva.
Ota erilleen 1/3 seoksesta ja laita sivuun odottamaan.
Lisää isompaan erään jogurtti ja muna ja sekoita tasaiseksi.
Voitele ja korppujauhota pyöreä piirakkavuoka ja levitä
taikina siihen.
Pese, kuori ja palastele raparperit ja levitä ne pohjataikinan päälle.
Sekoita keskenään maitorahka, sokerit ja muna tasaiseksi ja 
levitä raparperin palojen päälle.
Ripottele vielä odottamassa ollut muruseos päällimmäiseksi
ja paista piirakkaa 175 °C noin 45 minuuttia.

Nauti lämpimänä pehmeän jäätelön kera ja ripottele pinnalle 
hento kerros kanelia!


Tämä piirakka oli niin hyvää, että se pääsee takuulla
omaan reseptivihkooni, johon tallennan suosikkejani!

Raparperiä jäi onneksi vielä pakkaseenkin laitettavaksi, joten voi olla, että
tätä samaista piirakkaa saadaan vielä uudelleenkin tänä
kesänä!!!

Maukasta sunnuntaita

Hanna



maanantai 5. kesäkuuta 2017

Pienet teeleipäset

Silloin, kun iltasin tekee mieli jotain hyvin helppoa ja
hyvin nopeaa, eikä kaapistakaan tahdo löytyä oikein
mitään, mistä sellaista taikoisi, on
teeleipäset oiva 
ratkaisu!
Aineet niihin löytyy varmasti joka keittiöstä!
Aivan kuin tyhjästä nyhjäisisi!


Iltapalahetki on meillä harvoin koko perheen yhteinen
ja aina joskus sitä hetkeä vähän juhlitaan!
Katetaan pöytä nätiksi ja kuopus taittelee kaikille
servetit omien taitojensa mukaan.
Sellaisiin hetkiin seuraava resepti sopii paremmin
 kuin hyvin helppoutensa ja nopeutensa vuoksi!


Teeleipäset
9 kpl

2,5 dl kaurahiutaleita
2,5 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
50 g voita
2,5 dl maitoa

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää sekaan sulatettu voi sekä
maito. Sekoita taikina tasaiseksi ja lusikoi yhdeksän kekoa pellille
leivinpaperin päälle. Taputtele nokareista leipäsiä ja paista 
kuumassa 250 °c uunissa n. 10 minuuttia.
Tarjoile uunituoreina!

Gluteenittomia teeleipäsiä voi tehdä samaisella ohjeella vaihtaen
vehnäjauhot gluteenittomaan jauhoseokseen!

Herkullista maanantaita!

Hanna

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Nurkka

Joskus on pakottava tarve saada muuttaa asioita ympärillään.
Pienikin muutos piristää.
Meillä on olohuoneessa tasan kaksi nurkkausta, joissa voi
huonekalujen paikkaa muuttaa.


Yläkerrasta hain ikivanhan nojatuolin jälleen olohuoneeseen.
Nojatuolin olen aikoinaan pelastanut vanhasta mökistä
ja itse entisöinyt ja verhoillut uudelleen.
Puuosat oli mustat ja kangas myrkynvihreä.
Nyt voisi jälleen maalata puuosat mustaksi...


 Matto sekä tuolinpäällinen ovat äiti virkkaamat. Tuolinpäällinen suojaa 
mukavasti nojatuolin valkoista kangasta, jota ei olekaan ihan helppo puhdistaa.
Valkoinen pärekori kätkee sisäänsä osan langoista ja kangastilkuista.
Tarvitsisin ainakin toisen  saman kokoisen, jotta saisin kaikki
käsityötarvikkeet siististi säilöön.


Ilta-aurinko paistaa ihanasti olo- ja makuuhuoneeseen 
ja luo  ihanan leppoisan tunnelman.
Astiakaappi on niinikään vanha ja on mukavan pieni 
liikuteltavaksi seinustalta toiselle ja kätkee
sisäänsä uuden vanhan kahvikaluston, 
josta kerron joku toinen kerta!

Pojat saivat eilen kelpo todistukset ja on 
täten siirretty seuraavalle luokka-asteelle. Kuopus siirtyy
piiiitkän kesäloman jälkeen viskariksi tutussa päiväkodissa ja 
esikoinen jatkaa opintietään lukion toiselle luokalle.
 Pojat heittivät välittömästi kunnolla lomalle, pakkasivat kassit
ja lähtivät reissuilleen. 
Täällä siis vietellään pienen perheen elämää tyttöjen kanssa.

Luvassa tälle illalle on saunomista ja leffailtaa.

Rentouttavaa sunnuntai-iltaa sinulle!!!

Hanna

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Plussat ja miinukset

Ensimmäinen tämän perheen jäsen on jo kesälomalainen ja
muut kolme seuraavat perässä heti lauantaina, kunhan
saavat todistukset käteen ja saavat ripustaa reppunsa naulaan
odottamaan syksyä ja seuraavaa luokka-astetta.


Loman ehdottomasti parasta plussaosastoa on vapaus ja aikatauluttomuus.
Kesälle on suunniteltu kaikenlaista mukavaa tekemistä 
ja pieniä reissuja. Leirit kuuluvat olennaisena osana meidän lasten kesiin.
On leiriläistä ja ohjaajaa ja sitten vielä leiriläinen, joka
välillä on isonen ja välillä leiriläinen.

Elämän siirtyminen ulos vähentää tarvetta heilua
sisällä jatkuvasti imurin ja luutun kanssa. Sillä
"poissa silmistä, poissa mielestä"- tyylillä sisälle tullaan vasta
illalla, eikä silloin kukaan jaksa alkaa siivoamaan.


Plussaa on myös mummola- ja mökkireissut, uiminen ja jäätelö, jonka 
kulutuksen määrää en ole vielä koskaan uskaltanut tämän perheen
osalta laskea. Enemmän kallistutaan kaupan edulliseen tarjontaan, mutta joskus
sorrutaan jätskikioskin ylihintaiseen valikoimaan.
Jätskit maistuu ehdottomasti parhaalta satamassa!

Perheen yhteinen pikkuruinen lomareissu, joka tällä kertaa kompromissin
tuloksena suuntautuu pääkaupunkiin, on tietysti kesän kohokohtia.
Olettaen tietysti, että kaikki kuusi osaavat olla sovussa ja sohimatta
toisiaan arkoihin paikkoihin, joilla saa toisen ärsyyntymään ja pahimmassa
tapauksessa koko porukan näkemään punaista ja näin tekemään 
perhelomasta vähemmän mukavan!


Ehkä suurimman miinusmerkin saa tänä kesänä isän ja äidin yhteisen
loman määrä, joka on kokonaista seitsemän päiväää ja se on
puolet vähemmän kuin viime vuonna. 
Odotukset on sen suhteen siis ehkä turhankin korkealla.


Vapauden ja aikatauluttomuuden vaakakupin toisena punnuksena on
"mulla ei oo mitään tekemistä" ja "kenelläkään ei ole mitään rytmiä"
tyyppiset asiat. Lisäksi aikuisten lomafiilistä laskee ainainen ruuan laittaminen 
tai ainakin miettiminen, sillä ainahan näillä on nälkä!
Ja tästä syystä kaupassa joutuu hyppäämään yhtenään.

Kukaan ei mene nukkumaan silloin kuin pitäisi, eikä 
herää ennen kuin päivä on jo pitkällä.
Aikuiset ei saa senkään vertaa kahdenkeskistä aikaa kuin arkena, 
saati jaksa nousta aamulla aikaisin töihin.


Onneksi plusmerkkisiä asioita näyttäisi olevan huomattavasti enemmän
kuin miinusmerkkisia.
Kesä on kaikkineen ihanaa aikaa. Erilaista, vaikka töissä meneekin
suuri osa kesästä ja omaan lomaan on vielä niin pitkä aika, ettei
edes aamukammasta kannata vielä puhua mitään.

Sen ainakin tiedän kokemuksesta, että syksyyn mennessä
jokainen lapsista on kasvanut monta senttiä ja 
kaikki vaatteet on jääneet pieniksi ennen kuin 
koulun portit taas avataan.


Iloitaan alkavasta kesästä ja lasten lomasta. 
Toivotaan lomalaisille tuulen henkäilyä, 
auringon hyväilyä ja yökastetta!
Lämpimiä uimavesiä, mukavia hetkiä ja
paljon ihania muistoja!

Hanna

lauantai 27. toukokuuta 2017

Retkeily kunninaan!!!

Tämä päivämäärä laitettiin kalenteriin jo aikaisin keväällä ja
merkittiin vapaaksi, jotta päästään ystäväperheen kanssa
retkeilemään.
Suunnitelmat tuppaa usein lapsiperheiden kohdalla muuttumaan ja niinpä tämän
päivän retkelle lähdettiin ilman ystäväperhettä ja 
kohdekin vaihtui ensin Ruoveden Helvetinkolusta 
Laukaan Hyyppäänvuoreen ja siitä vielä Leivonmäen kansallispuistoon.

    

Reppuihin pakattiin kunnon eväät ja reitiksi valittiin sellainen, josta
koko perhe selviytyisi. Harjunkierros on 4,5 km pitkä reitti, joka on luokiteltu
keskivaikeaksi. Mitta reitille oli juuri sopiva eikä maasto ollut lainkaan 
liian vaativa edes kiipeilyyn ja metsässä liikkumaan tottuneelle 4-vuotiaalle
kuopuksellekaan. Loppumatkasta tosin oli kiva hypätä isompien reppuselkään tai
harteille, kun evästauon jälkeen alkoi jo jäsenissä painaa ja 
vähän viluttaakin.

     

Retkipäivä sattui olemaan myös koiramme synttäripäivä.
Maastossa koira oli kuin kotonaan, vaikka
joutuikin olemaan narun jatkona koko retken ajan, johtuen 
suhtautumisesta toisiin koiriin sekä tietysti siitä, että
koirat pitää olla kytkettynä alueella. Tätä sääntöä ei kyllä aivan kaikki noudattaneet
ja jouduin muutamia koiranomistajia varoittamaan meidän kummallisesta koirasta,
joka ei muista kaltaisistaan piittaa.

      

Saatiin nauttia poutaisesta säästä patikoinnin ajan ja vasta, kun
kotimatkaa oli ajettu muutama minuutti, alkoi vettä pisaroimaan tuulilasiin.
Loppupäivä sujuikin kotosalla sisätiloissa kurjan sään takia.
Onneksi lähdettiin jo aamupäivästä liikkeelle.


Ajomatka Jyväskylästä Leivonmäen kansallispuistoon oli juuri sopivan
mittainen. Tullessa tutkailin jo lähiseudun muutakin luontopolkutarjontaa ja
yllätyin positiivisesti, reittejähän on olemassa melkoinen määrä!!! 
Luulenpa, että tänä kesänä pakataan eväät reppuun toistekin ja
kierretään lähiseudun luontopolut. 
Ja ehkä sinne Ruoveden jylhiin maisemiin mennään ystäväperheen kanssa 
vielä joku kerta!


Koko perheenä oli mukava olla retkeilemässä ja erittäin kiva
oli, kun perheen nuorisokin lähti mukaan ilman 
minkäänlaisia vastaväitteitä!
Mikäs tämän parempaa yhteistä aikaa olisikaan?
Aikaa yhdessä, ilman puhelimia, pelejä ja muita häiriötekijöitä!
Raitista ilmaa ja liikkumista!
Ruokailu edullista, helppoa ja kaikille maistuvaa omien eväiden vuoksi!
Kaikilla oli mukava päivä eikä siihen tarvittu edes paksua lompakkoa!!!

Hanna