.

.

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Mummon vanha keinutuoli

Hakusessa on ollut jo pidemmän aikaa vanha ja valkoinen 
keinutuoli! 
Lähipitäjässä sellainen oli myytävänä ja viime viikolla 
siippa haki sen kotiin!

Jonkun mummon vanha keinutuoli sai siis meiltä
uuden kodin!


Tosi hyvin säilynyt yksilö tämä olikin! 
Jonkin sortin matto pitäis löytää tuohon kiikun alle.
Olisko se valkoinen, virkattu ja  pyöreä vai jotain ihan muuta?
Mitä mieltä sä oot?


Suunnitelmissa on myös tehdä ehkä tilkuista peitto tuohon 
päälle. Olis vähän niinkun lämpimämpi syli, johon istahtaa;)!
Lampaantaljaa siihen jo kokeilin, mutta se ei ollut ehkä paras mahdollinen
ratkaisu.

Hanna

7 kommenttia:

  1. Mä löysin kans tästä omasta kylästä kauan kaipaamani keinutuolin, heitin siihen väliaikaisesti lampaantaljan, lämminhän se on mutta aavistuksen lyhyt. Mutta on siinä ihana pikkuneidin kans keinutella=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauvan kanssa kiikutteluun tuo tuoli on aivan huippu!!!

      Poista
  2. Aivan ihana keinutuoli. Virkkaa keinun alle matto. Sinähän osaat sen homman. Ja mikäs sen parempi kuin tilkkupeitto pehmikkeeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siippa on vähän vastaan tuota virkattua mattoa, mutta pitää suunnitella ;)! Tänään sain uuden idiksen pehmikkeeksi, katsotaan milloin saan sen tuotantoon. Ne ajat kun Hilla nukkuu, menee suurinpiirtein kotitöihin tai sitten isompien lasten kanssa puuhasteluun, joten käsityöt päätyy nykyään melko harvoin käsiin asti. Mutta onhan se hyvä, että on niitä ideoita! Kyllä niitä vielä kerkiää tekemään!

      Poista
  3. Ja edellisen kirjoitti kälysi.

    VastaaPoista
  4. Pitäisköhän minunkin osata arvostaa paremmin meidän huushollissa olevaa kiikkustuolia, koko lailla samankaltainen. Meillä se yksikseen odottaa istujaa huoneessa, jossa kukaan ei juuri edes käy:( Olen kyllä sen huonekalun suhteen ollut sitä mieltä, että hävittää sitä ei saa, vaikka jotain muuta sitten saisi kyllä laittaakin kiertoon.
    Oikein iloiset uuden vuoden terveiset täältä "kotipuolesta" :)
    Toisaalta kyynelsilmin olen lukenut ystäväperheenne menetystä, olit laittanut niin kauniit ajatukset tänne sinun blogiisi.
    Terveisin Eija J.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos terveisistä!
      Älä missään nimessä hävitä kiikkua! Siirrä se paraatipaikalle olkkariin ;)!
      Sennin menetys on niin paljon mielessä! Kunpa jotenkin osaisi olla tukena tuossa varmasti elämän vaikeimmassa asiassa!

      Poista

Jokainen kommentti saa iloiselle mielelle, kiitos!!!