.

.

torstai 18. helmikuuta 2016

Mekkolöytö

En ole koskaan ollut minkään tietyn merkin perään hankkiessani vaatteita itselleni
tai lapsille. Lisäksi olen melko nuuka ostamaan vaatteita itselleni ja olenkin hyvin onnellinen, että
työnataja tarjoaa meillä työvaatteet, eikä omissa vaatteissa tarvitse töissä olla.

 Nykyisin meidän kaikilla lapsilla on vankka oma mielipide millaisia
vaatteiden tulisi olla. Välillä tuntuu, että jopa kuopuksen on saatava itse sanoa, mistä
tykkää ja mistä ei, ihan vaan siksi, ettei vaatteet jää kaappiin seisomaan käyttämättömänä,
hän kun tuntuu olevan melko päättäväistä sorttia.

Aasinsilta oli pitkä ja horjuva, mutta silta kuitenkin.
Löysin nimittäin tämän ihanan yksilön alesta tässä muutama viikko sitten ja uskaltauduin
ostamaan sen kysymättä Hillan mielipidettä. Hinta oli vain murto-osa alkuperäisestä, joka oli tietenkin iso plussa.


Mekko löytyi Kappahalin alerekistä. Pitsikuosi iski syvälle verkkokalvoihin ja kultaiset
yskityiskohdat täydensivät sitä loistavasti. Plussaa oli myös mekon tummansininen väri!


Hilla on vannoutunut mekkotyttö, kuten varmasti aika moni ikätoverinsakin.
Mekkoa vaihdetaan sen kymmenen kertaa päivässä ja se juuri riisuttu voi löytyä mitä
merkillisimmistä paikoista. Tätä mekkoa on myös testattu useaan kertaan, mutta
yritän kuitenkin säästellä sitä vähän parempana mekkona kevätjuhlaa silmällä pitäen.

    

Olen viehtynyt Kappahalin Hampton Republic vaatteisiin.  Ne vaan jostain syystä miellyttää silmää erityisellä tavalla.





Leppoisaa torstai-iltaa Sinulle!

Hanna





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti saa iloiselle mielelle, kiitos!!!