Joulumielellä

Piparitaikina on kylmässä odottamassa huomista päivää ja piparitalkoita lasten kanssa!

Joululaulut soivat päivittäin ja mielessä pyörii jo pian saapuva joulu!

Vain ulos katsoessa mieli mustuu, kun kaikki lumet on sulanut ja sisälle tupaan kuuluu, kun tuuli

ulvoo ja rännistä tippuu vesi...

Vielä hetki sitten oli ulkonakin niin kaunista!

Vanhat ja uskolliset kyntteliköt pääsivät olohuoneen ja keittiön ikkunoille!

Pipareita on tänä vuonna ripustettu vähän joka paikkaan. Ulko-oven kranssiinkin laitoin

yhden, mutta senpä oli sieltä joku nälkäinen vienyt mennessään. Veikkaan oravaa...

Vielä ei ole pieninkään lapsista hoksannut, että joihinkin pipareihin saattaisi jopa ylettää.

   

                               

   

Pikkukuusen sain nuorelta herrasmieheltä! Pallovalot on vilahtaneetkin jo 

Instagramin kuvavilinässä! Nämä valot on ehdottomasti mun suosikit!

Jotenkin se joulunpunainen ei nyt vaan tunnu ollenkaan sellaiselta kuin viime

jouluna. Siksipä olohuoneen sohvapöytään laitoin punaisen tilalle vain valkoista, hopeanharmaata, kloriitilla valkaistuja käpyjä ja tietenkin valot! Näitä kai voi jo jouluvaloiksi kutsua!

Huomenna sytytetään adventtikynttilöistä ensimmäinen ja lauletaan perinteisestä

"Nyt sytytämme kynttilän"-virrestä ensimmäinen säkeistö (ainut, joka mustetaan ulkoa). Siitä se taitaa alkaa oikein todenteolla, jouluaaton odotus. 

Joulukalentereista on jouduttu yksi nostamaan ylähyllylle, jotta se

houkuttelisi mahdollisimman vähän ja suklaat säilyisivät luukkujen takana vielä muutaman päivän!

Sen ainakin tiedän, että aamuherätykset näin joulun alla on pienillä helpompia, jostain kumman syystä ;)!

Riemullista ensimmäistä adventtia!

Hanna