Mustikkametsään

Lapset ovat kyselleet mustikkapiirakan perään jo useaan kertaan. 

Pakkasessa olisi kyllä vielä kasapäin edellisvuoden 

mustikoita, mutta koska asumme valtaisien

mustikka-apajien äärellä päätin tehdä piirakan vasta poimituista marjoista!

Mutta ensin piti kuitenkin kerätä ne marjat.

Onneksi lapsista kaksi nuorinta suostuivat kanssani 

mustikkamättäille, isommat nukkuivat vielä sikeästi kun me

kolme ahkeroitiin metsässä.

 Mustikat on tänä vuonna melko suuria ja makeita ja 

niitä on ainakin tässä "meidän

vuoren" rinteellä melkoisen paljon!

Kaikki kolme astiaa saatiin kerättyä nopsasti ääriään myöden täyteen. Haastetta

riitti meille kaikille päästä kippojen kanssa pois metsästä niin, ettei

ainakaan kovin paljon marjoja putoile polulle.

Lämmin piirakka kylmän jäätelön kanssa on 

melkoisen hyvää ja teki kauppansa

koko porukalle!

Piirakan tein samalla tutulla ohjeella, joka on jo hurjan hyväksi

todettu! Tällä kertaa korvasin

ohjeessa olevan maidon Flora kuohulla ja piirakasta tuli entistäkin 

parempi. Ohjeen piirakkaan löydät täältä, KLIK!

Heinäkuun viimeinen on pikkuhiljaa päättymässä ja

huomenna avataan kalenterista elokuu!

Silti kesää on vielä jäljellä ja lomaakin vielä vaikka kuinka!!!

Leppoisan lämmintä kesäiltaa

sinulle!

♡

Hanna

Asuntomessut 2017 Mikkelissä

Meidän joka kesäiseksi tavaksi on tullut kiertää asuntomessut

siipan kanssa kaksin. Ollaan yritetty järjestää niin, että lapset ovat yön yli

hoidossa ja saadaan viettää aikaa yhdessä pidemmän kaavan mukaan.

Tykätään molemmat kierrellä messuja ja siihen yhteyteen on hyvä

järkätä muutenkin kahdenkeskistä aikaa, joka muutoin tuntuu 

olevan aika-ajoin kortilla.

Tämän vuoden asuntomessu on siis 13.8 saakka Mikkelissä.

Alue, jonne messutalot on rakennettu rajoittuu Saimaaseen ja osasta

taloista on melko hulppeat järvimaisemat.

Luonto on kivasti läsnä ja vaikka talot onkin kohtalaisen lähekkäin, on

ympäristössä tilaa liikkua ja lapsille oli rakennettu leikkipuisto alueen keskelle.

Myös lenkkipolut meni alueen läheisyydessä ja olipa yhdellä rivitalolla jopa

oma uimarantakin.

Talot oli myös sijoitettu niin, ettei naapuritaloon ole suoraa

näköyhteyttä. Se tuo luonnollisestikin yksityisyyden tunnetta

kuhunkin taloon.

Kuten yleensä, tälläkin kertaa useissa taloissa oli aina

jotain mikä itseä miellytti, eikä yhtä ainoaa ihan omaan makuun 

mätsäävää taloa ollut. 

Pidin kuitenkin valoisista huoneista ja suurista ikkunoista.

Silmiin osui myös useampi makuuhuone, jossa vuodetekstiilit olivat

erityisen houkuttelevia!

Patioita ja kesä- ja kasvihuoneita oli kivasti rakennettu ja sisustettu ja lasitettuja

terasseja oli myös useissa kohteissa.

                

     

                

     

Aina on itsellä mielessä joku huone, johon kiinnittää erityistä

huomiota. Se on aina se, joka kotona kaipaisi ja vaatisi ehostusta.

Tällä kertaa huomiota kiinnitin erityisesti kylpyhuoneisiin ja saunoihin.

                   

   

Saunoissa viehätti vaaleat pinnat sekä leveät vaakaan

asennetut paneelit.

Myös valoisuutta tuovat lasiseinät- ja ovet miellyttivät silmää.

                 

     

Keittiöt oli tällä kertaa melko mitään sanomattomia minun makuuni.

Oikeastaan vain yksi oli edes kuvaamisen arvoinen.

Joissakin taloissa oli ihana mökkitunnelma,

 tai sitten tällainen mökkikuumeesta kärsivä vain tulkitsi asian näin.

Suurin vetonaula messuille taisi tänä vuonna olla kohde numero 5, 

ainakin jonojen perusteella. Pitihän se itsekin käydä katsomassa.

Ulkomuodon perusteella odotin melko kliinistä, valkoista ja hyvin modernia

sisustusta, mutta yllätyin positiivisesti. Tunnelma oli saatu oikein kodikkaaksi!

                 

      

                 

      

Talojen pihat olivat minulle pienoinen pettymys. Suuressa osassa pihoja oli enemmän

tai vähemmän kunttaa. Jotkut pihat olivat sitä pelkästään. 

Itse pidän enemmän nurmesta ja istutuksista, ne tekevät 

pihasta huolitellun näköisen ja talokin nousee enemmän esiin siistiltä

pihalta. Etenkin jos talo maksaa useamman sata tuhatta, niin

se vaatisi muutakin pihaansa kun mustikan varpuja.

Olisi ollut kiva saada uusia ideoita omaankin pihaan,

kunttaa kun meiltä löytyy ihan tuosta tontin rajalta.

Omat suosikkini tämän vuoden messuilta olivat kohteet no 7, 8 ja 22.

Kaikki valkoisia puutaloja, jokainen hyvin erilainen, mutta jotenkin tunnelma

ja jokin pieni juttu sain ihastumaan niihin.

Sää oli hiukan kehno, kun vettä ripsi ajoittain ja viileääkin oli.

Osaan kohteista joutui jonottamaan melko pitkäänkin ja se oli tympeää, etenkin

kun joihinkin kohteisiin päästettiin vain tietty määrä ihmisiä kerrallaan.

Kaikenkaikkiaan messut olivat jälleen oikein mukavat ja

päällimmäisenä mieleen jäi kaunis järvenrantaan rakennettu

asuinalue, jossa varmasti asukkaat viihtyvät!

Onnittelut!

Jaksoit lukea ylipitkän postauksen loppuun saakka ;)!!!

Taputa itseäsi olalle!

♡

Hanna

Kesän kivoimmat kekkerit

Olen selkeästi kekkeri-ihminen!

Nautin järjestää erilaisia juhlia ja kissanristiäisiä!

Syy juhlaan ei tarvitse olla kummoinen!

Kunhan saadaan viettää aikaa yhdessä ja nauttia!

Suunnittelu ja valmistelu on mukavaa

ja vieraiden saavuttua tunnelma nousee kattoon!

Eikä yhtään haittaa vaikka itsellä aika menee usein hössöttäessä, 

sillä se on juuri minun ominta juttua!

Tänään meillä oli tämän kesän kivoimmat ja ainoat tähän mennessä 

kekkerit! Ollaan saatu oma nuotiopaikka

mukavan viihtyisäksi ja toimivaksi ja siinä oli niin mukava

paistella makkaraa ja nauttia lounasta

isolla joukolla!

Jokainen sai paistaa oman makkaransa, kyytipojaksi oli

uusia perunoita, salaatteja ja vesimelonia!

Simppeliä, mutta niin hyvää!

Isompi ja pienempi kaapelikela on tänä kesän saatu

nuotiopaikalle ja niiden tultua koko paikka muuttui huomattavasti

mukavemmaksi, kun on lasku- ja tarjoilutasoa

enemmän kuin ennen.

Jälkkäriksi paistoin ISON kasan

muurikkalättyjä, joita nautiskeltiin samalla, kun osa

porukasta innostui grillaamaan vaahtokarkkeja

hiilloksella.

Herkkuja oli sen verran reilusti, että haettiin seuraksi

vielä lisää väkeä naapurista! Kauniissa auringonpaisteessa olikin

kiva istuskella ja rupatella vatsa pullollaan!

Jälkiruuan jälkiruuaksi maisteltiin vielä 

nimpparikakkuani, joka on jo perinteisesti tehty tuoreista

mansikoista!

Minulla sattuu kaikkien nimien nimpparit ihan muutaman

päivän sisälle ja sehän on hyvä syy leipoa

suussasulava kakku!

Tähän kakkuun laitoin koristeeksi myös muutamat juuri

kypsyneen mustikan, jotka löytyi aivan tontin reunalta!

Voiko mukavammin kesäpäivää enää viettää???

Kivoja kesähetkiä sinulle!

♡

Hanna

Tehdyt ja tekemättömät

Aamukahvin aikaan taivas näyttää pilviseltä,

 mutta vettä ei sada, ainakaan vielä. Päätän ottaa kananmunat 

huoneenlämpöön paistaakseni kakkupohjan hetken päästä.

Samalla isken silmäni järkyttävän likaisiin ikkunoihin ja päätänkin ensin pestä

niistä muutaman.

Irrottelen verhoja ja niitä pyykkiin viedessäni olen kompastua

reissupyykkiin ja  havahdun kodinhoitohuoneen yleiseen

kaaokseen, jonka päätän selättää ennen ikkunanpesua.

Pyykkikone laulaa taukoamatta, kuten myös kuivausrumpu. 

Onhan lakanapyykkiä vaikka muille jakaa!

Ikkunanpesuinspiraaatio tempaisee mukaansa koko naisen ja

keittiöön siirtyessäni siirrän kananmunat pois edestä ja käyn keittiön ikkunoiden 

kimppuun! Kuka kumma on vatkannut kermapilkkuja ikkunaan??? Minäkö?

Siipan tekemä lounas kutsuukin jo ja 

täydellä vatsalla onkin hyvä jatkaa puuhastelua.

Pikaisella vessareissulla nappaan käsipyyhkeet pyykkiin ja 

palaan takaisin vessaan kädet täynnä puhdistusaineita. Vessakin kaipaa

näköjään kätevän emännän kosketusta.

Palaan takaisin ikkunanpesun pariin välillä täyttäen ja 

tyhjäten pyykkikonetta. Samalla perhe pyytää äitiä paistamaan muurikkalättyjä, 

joten ei muu auta, kun laittaa taikinat turpoamaan.

Onpas sisälle kertynyt kamalasti roskaa ja hiekkaa,

 päätän imuroida pikaisesti.

Ai niin, ne letut voisi jo paistaa...

Vatsa täynnä lättyjä alan silittämään jo kuivaneita pöytäliinaa ja verhoja.

Pöytäliinaa paikoilleen laittaessa 

päätänkin sytytellä vähän hempeän sävyisiä kynttilöitä.

Vessaankin voisi laittaa muutaman tuikun.

Palaan päälle jääneen silitysraudan luo ja jatkan silittämistä ja verhojen

ripustamista.

Taas on kananmunat tiellä, kun keittiötä siistin illan vieraita varten.

Maistuisikohan vieraille tuoreet ohrarievät?

Laitanpa taikinan kohoamaan...

Pyykkiä on puhtaana kasapäin kaappiin käärittäväksi ja siinä onkin urakkaa

hetkeksi. Mutta hei, taikina kohoaa kohta yli kulhosta.

Rievät leipasen pellille kohoamaan vielä lisää.

Munat on taas tiellä ja siirrän niitä sadannen kerran.

Nyt ei voi kakkutaikinaa tehdä, kun uuni on pian varattu rieville.

Pihalla piipahtaessa huomaan, että kesäkukat kaipaa kostuketta.

Kukkapenkin kohdalla lasken katseeni alas ja silmiin pistää

rehottavat rikkaruohot, jotka on poistettava välittömästi.

Ohrarievät uuniin ja sillä välin katan iltapalapöydän ja samalla 

vieraatkin on jo ovella, juuri sopivasti!

Ilta meneekin mukavasti tädin rakasta sylitellessä ja 

kuulumisia vaihdellessa. 

Illan hämärtyessä huomaan, että siinä ne munat nököttää

edelleen pyödän nurkalla. Ovat jo varmasti tarpeeksi lämpöisiä

vaahdotettavaksi kakkutaikinaan, mutta odottakoot

aamuun...

 ...päivä se on huomennakin!!!

♡

Hanna

Kesän suosikkiherkku, Pavlova!

Kyllä on ollut ihanaa, kun viime päivät on olleet niin

kesäisiä ja lämpimiä! Ennen tai jälkeen työvuoron on ehtinyt

nauttia kesästä ihan mukavasti. 

Vielä olisi muutamat työpäivät tepasteltavana ennen

loman alkua ja viimeistään lauantaina pääsee aamuvuoron jälkeen

vaihtamaan vapaalle! Neljä piikkiä on vielä aamukammassa ennen 

lomaa!!! Vaatii kyllä jonkin verran tsemppausta, että jaksaajaksaajaksaa

vielä reippaana ahertaa jäljellä olevat työpäivät.

Onneksi huomenna on kuitenkin vapaa ja voi puuhastella

kesäisiä juttuja kaikessa rauhassa!

Viime viikolla leivoin kahvipöytään

kesäisen herkun, jota on pakko tehdä ihan joka kesä ja jonka 

tuoreet mansikat kruunaa täydelliseksi!

Mansikat, kerma ja marenki sopii ihanasti

kesään keveytensä vuoksi!

Muutenkin marenki on ollut kovasti minun mieleeni

viime aikoina! Ehkä juuri siksi tämän hetken suosikkileivonnaisiin

kuuluu Britatorttu mansikoilla ja Pavlova!!!

Pavlova

Gluteeniton

pohja:

4 munanvalkuaista

2 dl hienoa sokeria

1 tl maissitärkkelystä

1 tl valkoviinietikkaa

Täyte:

2,5 dl  Flora vispiä

sokeria maun mukaan

1,5 tl vaniljasokeria

runsaasti mansikoita

kaksi palaa valkosuklaata

Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri joukkoon vähän kerrallaan

kokoajan vatkaten. Lisää maissitärkkelys, sekoita hyvin ja lopuksi vielä 

valkoviinietikka.

Piirrä leivinpaperille n. 25 cm Ø ympyrä ja pursota tai

levitä pohjan taikina ympyrän kokoiseksi.

Paista 100-125 °C uunissa n. 2 tuntia.

Jäähdytä pohja hyvin, vaikka seuraavaan päivään.

Vatkaa täytteen Flora vispi, mausta sokereilla ja levitä pohjan päälle.

Lisää mansikoita runsaasti kerman päälle!

 Laita suklaapalat pursotin pussiin ja sulje pussi pussinsulkijalla.

Lämmitä pienessä kattilassa n. 3 dl vettä ja laita pussi

kuumaan veteen niin, että suklaa sulaa. Leikkaa pussin kärkeen

pieni reikä ja raidoita mansikat suklaalla!

Pavlovan pohjan voi siis hyvin tehdä edellisenä päivänä tai jo aiemmin ja 

säilyttää kuivassa paikassa. Täytä vasta vähän ennen tarjoilua!

Herkullisia hetkiä kesään!

♡

Hanna

Etelän tunnelmaa

Ihanan aurinkoisena valkeni tämä aamu eilisen

syksyn jälkeen.

Onneksi, sillä tänään minulla sattui olemaan vapaapäivä.

Ilman mitään ihmeellisiä etukäteissuunnitelmia tästä päivästä 

tuli erityisen kiva!

Aamukahvit auringossa omalla terassilla venyy aina vähintään

tuntiin. Kahvin juonnin lomassa kiertelen pihamaalla katselemassa

kasvien vehreyttä ja kastelen kesäkukkia, välillä ripustan

pyykkiä ulos kuivumaan ja taas palaan sen jo viilenneen kahvin

luokse. Istun ja ihmettelen, mietin ja suunnittelen.

Siipan kanssa pyöritellään ideoita pihan ja päivän puuhastelujen suhteen.

Leppoisa vapaapäivän aamu siis!

Täällä meillä Jyväskylässä on nyt tämän viikon lopulla 

Kansainväliset suurmarkkinat! Sinne suunnattiin 

iltapäivällä ihmettelemään markkinatunnelmaan. Näillä markkinoilla

emme olekaan ennen olleet ja niiden tunnelma oli kyllä

ihastuttava. Tuoksut, äänet, musiikki ja tunnelma oli aivan

kuin olisi etelässä ollut. Emme voineet ohittaa italialaista jäätelökojua,

vaan tötteröt kädessä istuimme Lutakon aukion portailla ja ihmettelimme ja

ihastelimme näkymää.  

Macaron-kojun luona ei voinut kun hengittää syvään. Niin kaunis

ja houkutteleva näkymä oli!

Voiko tällaista vastustaa?

Tarjolla oli myös paljon muuta houkuttelevaa ja

herkulista. Harmillisesti me lähdettiin liikkeelle suoraan ruokapöydästä.

Näille markkinoille kannattaa ehdottomasti suunnata nälkäisenä!!!

Onneksi markkinat kestävät sunnuntaihin saakka, joten jos

olet liikkeellä täälläpäin, mene ihmeessä käymään!

Varaa mukaan käteistä, sillä useimmissa kojuissa maksuvälineenä

ei kortti käy!

 Markkinat siis sijaitsevat Jyväskylässä Lutakon aukiolla, seuraat vain

Paviljongin viittoja ja olet perillä!

Kotimatkalla siippa kääntyi vahingossa väärälle rampille, joten kiersimme vähän eri

kautta kotiin kuin normaalisti. Onneksi, sillä 

Kuokkalan kartanon kohdalla alkoi kahvihammasta kolottaa.

Pikainen ja extempore käännös vasemmalle johdatti meidät 

päiväkahville upeaan miljööseen.

Ensi kertaa oltiin siis liikkeellä täälläkin, tuskin kuitenkaan viimeistä!

Kuopuskin viihtyi kartanolla erikoisen hyvin, olihan se hänen mielestään kuin

linna tanssisaleineen ja aikoo kuulemma isona muuttaa sinne asumaan.

Kahvien ja taiteeseen tutustumisen jälkeen piipahdettiin vielä

idyllistä niittypolkua pitkin Aijälänsalmen rantaan vilkuttamaan

ohi ajavalle laivalle!

Yhdestä ainokaisesta vapaapäivästä saa näemmä

helposti irti lomantuntua, kun ei suuria

suunnittele ja on liikkeellä avoimin mielin.

Omassa kotikaupungissa on niin paljon sellaista, mitä ei 

vielä näissä reilussa kolmessa vuodessa olla ehditty näkemään.

Luulenpa, että vieläkin meillä riittää tutkittavaa tässä

niin kauniissa kaupungissa.

Kaunista perjantai-iltaa sinulle!!!

Kunpa huomennakin paistaisi!

♡

Hanna

Herkullinen pataleipä

Tuore leipä vie kielen mennessään ihan joka kerta,

kun sellaista vain viitsii leipoa!

Kun voi sulaa lämpöisen leivän päälle, katoaa

itsehillintä lähes kokonaan ja lämpimäisiä voisi syödä vaikka kuinka

paljon!

Pataleipä oli minulle uusi tuttavuus, jota olen jo kauan 

suunnitellut tekeväni. Ensimmäinen kerta tuskin jää

viimeiseksi, sillä niin nopea, helppo ja herkullinen se oli!

Puhumattakaan sen rapeasta kuoresta!

Ohjetta varten etsin netistä 

 osviittaa lähinnä nesteen ja jauhojen suhteeseen.

Jauhoja voi vaihdella maun mukaan!

Leivän voi kuulemma paistaa missä tahansa uuninkestävässä

astiassa.

Itse käytin savipataa ja siinä leipä onnistui ainakin todella hyvin!

PATALEIPÄ

3,5 dl lämmintä vettä

1 tl kuivahiivaa

3 dl kaurahiutaleita

2 tl suolaa

2 rkl siirappia

4,5 hiivaleipäjauhoja

Lisää lämpimään veteen suola, siirappi ja keskenään sekoitetut

kuivat aineet. Sekoita taikina tasaiseksi, älä kuitenkaan vaivaa.

Kumoa taikina reilusti jauhotetulle pöydälle ja anna taikinan kohota

puolisen tuntia.

Laita n 3 litran vetoinen pata kansineen kylmään uuniin ja anna sen lämmetä 225°C .

Kun taikina on kohonnut, muotoile se pataan sopivaksi ja nosta

kuumaan pataan, jonka pohjalla on hiukan jauhoja.

Paista leipää 30 minuuttia kannen alla. Poista sitten kansi ja

jatka paistamista vielä 15 minuuttia. 

Ota pata uunista ja kumoa leipä.

Anna leivän hiukan jäähtyä, jotta leikkaaminen on 

helpompaa. Älä peitä leipää, jotta

sen pinta säilyy rapeana.

Kotona leivottu leipä voittaa kaupasta ostetun mennen tullen

ja on kyllä vaivansa arvoinen!

Pitäisi aina vain malttaa odottaa leivän jäähtymistä ennen sen

leikkaamista...

Leipomisiin

♡

Hanna