tiistai 3. lokakuuta 2017

Villasukat vilpoista vastaan!

Harmaata ja niin märkää on tänään ollut
koko päivän. Aamulla bussipysäkille kävellessä tuulikin niin, 
että oli tukka lähteä päästä! 
Onneksi on kuitenkin suht siisti sisätyö, eikä tarvitse
ulkona viettää koko päivää. Vaikka toisaalta pikkuinen
kävely raittiissa ilmassa aamulla ennen töitä tekeekin ihan hyvää. 
Heijastimet on ollut pakko kaivaa esiin jo muutama viikko sitten, sillä
aamut ja illat on jo niin pimeitä, että jos aikoo näkyä, on 
heijastin hyvä henkivakuutus!


Syksyn tullen villasukat on myös pakko kaivaa esiin.
Kaipasin itselleni erittäin lyhytvartisia sukkia, joita
voisin käyttää öisin ja jotka on helppo potkaista unissaan pois jalasta, 
jos sattuu tulemaan liian lämmin. Kaivelin jämälankavarastoani ja 
löysin sieltä riittävästi Dropsin Merino Extrafineä, jota jäi yli


Lanka tuntuu aivan käsittämättömän ihanalta paljaalle jalalle.
Lanka on 100% villaa, mutta se ei kutita lainkaan eikä ole
liian lämmin.


Kuvailin sukkia tuossa "meidän" metsässä silloin,
kun aurinko vielä paistoi ja ilma oli sumuinen.
 En vaan voi vastustaa noita sammalmättäitä.
Niin pehmeitä ja satumaisilta ne näyttävät.

Olen pitänyt periaatteena, etten aloita toista käsityötä niin kauan kuin
edellinen on kesken. Tässä tein kyllä poikkeuksen näiden sukkien kanssa.
Sukat kun oli melkein pakko saada nopsasti valmiiksi, eikä niissä mennytkään
kuin muutama hassu ilta.
Harmaa pitkä neuletakki on edelleen sen verran kesken, että
hihat odottavat kiinnittämistä itse takkiin. Se ei nyt vaan yhtään
inspiroi, joten hihat on aina vaan irrallaan... Pakko tässä on ottaa itseään
niskasta kiinni ja vaan tehdä neuletakki loppuun, jotta voi aloittaa taas uutta työtä!

Pitäkäähän varpaat lämpiminä!!!

Hanna



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti saa iloiselle mielelle, kiitos!!!