Kävin tässä viikolla ihan yksin lenkillä ja reitti meni työpaikan ohi.
Eihän siinä muuta sitten tarvittu, kun vilkaisu osaston ikkunaan ja sillon se iski.
Ihan kamala ikävä työkavereita. Niitä ihmisiä, joiden kanssa
tuli toisinaan vietettyä enemmän aikaa, kun oman perheen kanssa.
Niitä joiden kanssa on itketty ja naurettu, kiristelty hermoja ja
jaettu ilot ja surut.
Niinpä sitten eilen leipastiin Ruubenin kanssa työkavereille
kaakku ja tänään kävin näyttämässä Hilla
työkavereille ja itse hoitamassa ikävääni ;)!
Vähän joulunväriä laitoin pakettinauhan muodossa muistuttamaan
tulevasta!
Eilinen ilta ja yö oli melkoista itkua ja hammastenkiristystä.
Ilta venähti aivan liian pitkäksi ja sain neitokaisen rauhoittumaan
vasta klo 02. Siinä oli äidilläkin silmänurkka märkänä, kun kaikkensa yrittää
helpottaakseen pienen oloa, eikä mikään auta.
Sydäntäsärkevää...
Tänään kokeiltiin toistamiseen kantoliinaa. Eka kerta ei ollut mikään
menestys, mutta tänään Hilla viihtyi siinä jo vähän paremmin.
Huomenna uudelleen ;)!
Ihanan talvista viikonloppua kaikille!!!
Hanna