TULPPAANIUNI: Tunika ja legginsit

Olen saanut pureman, ompelukärpäsen pureman.

Ja se purema onkin oikein mukava purema, kunhan vaan vapaa-aikaa ja

työstettävää materiaalia on riittävästi!

Hankin tässä jo muutama viikko sitten innostuksissani Paapiin kaavakirja lapsille-opuksen ja

tässä viikolla poikkesin iki-ihanaan ompelijan taivaaseen, Jyväskylän kangaskauppaan.

Olin jo vähän suunnitellut etukäteen hankintoja nettiä selailemalla, mutta kaikki suunnitelma valahti mielestä saman tien, kun näin kaikki ne ihanuuksia notkuvat kangashyllyt ja yhtäkkiä olikin vaikea päättää...

Silmiini osui kerrassaan ihana pupukuosinen trikookangas ja siitä päätin tehdä tunikan kuopukselle.

Kankaan nähdessään kuopus ihastui pupuihin oitis.

Pupujen kaveriksi pyörittelin useitakin vaihtoehtoja, mutta päädyin kuitenkin vanhan roosan sävyiseen talvitrikookankaaseen, jonka pehmeyttä ole hiplannut kotonakin aina kun silmä välttää.

Kun uppoutuu inspiroivaan tekemiseen, häviää ajantaju eikä nälkääkään enää tunne.

Meni monta tuntia niin etten hoksannut katsoa kelloa lainkaan saati sitten olisin voinut poistua saumurin ja ompelukoneen ääreltä. Nämä vempeleet ovatkin olleet turhan pitkään kaapin uumenissa, joten olikin jo aika kaivaa ne sieltä päivänvaloon. Nyt ne on levitetty keittiön pöydälle ja siinä ne saa olla, kunnes olen saanut kaiken haluamani tehtyä tai kunnes perhe kyllästyy niihin ja kehottaa siirtämään ne sinne, mihin ne kuuluukin.

Tyttö viisi vee ihastui saamaansa settiin välittömästi. Ja sopivatkin ne olivat!

Instagramiani seuraavat ovatkin jo nähneet valmiit tuotokset, mutta tässä ne ovat vielä saajansa päällä. Tunikan hihoja käärittiin hiukan, mutta muuten setti on juuri sopiva.

Illalla kuului tytön suusta toive: " Ompelethan mulle lisää vaatteita"?

Ja minä lupasin. Seuraava artikkeli on jo mielessä!

Kunhan taas ennätän kangaskaupoille!!!