Juhlahumua

Kun sain syliini ensi kertaa pienen mustatukkaisen tyttövauvan,

tunsin rakkautta ensi silmäyksellä. Olin epävarma nuori äiti, mutta samalla

myös äärimmäisen varma. Äidin vaistot on ihmeellisintä naisen elämässä.

Tuosta päivästä tuli eilen kuluneeksi 17 vuotta. Esikoisemme on opettanut meille

vanhemmille äärimmäisen paljon, ehkä enemmän kuin

me hänelle. Hän on raivannut tien myös nuoremmille

sisaruksille. 

Edelleen ihmettelen, kuinka aika on mennyt silmänräpäyksessä

ja kuinka tuosta pikkuriikkisestä vauvasta on

kasvanut niin hieno naisen alku!

Hämmennystä lisää myös se, että eilen 

saapui hänen vanhojentanssipuku! Kuinka kaunis hän onkaan ja 

kuinka upealta puku näytti hänen päällään.

Pienen vauvan äitinä silloin 17 vuotta sitten, en uskonut, kun minua

kehotettiin nauttimaan joka hetkestä pienen lapsen elämässä.

Silloin se tuntui vähän hassulta ja hölmöltäkin, kaiken valvomisen ja muun

vauva-arjen keskellä, mutta niin ohikiitäviä ne hetket ovat olleet.

Kovin viisaita olivat ne naiset, jotka noita ohjeita antoivat.

Niin kiitollinen olen esikoisestamme. 

Tuosta vastuuntuntoisesta, rehellisestä, avoimesta, lahjakkaasta ja niin 

rakkaasta tyttärestä!

En olisi voinut parempaa tytärtä edes toivoa!

Tänään meillä on ollut talo täynnä nuoria naisia ja he ovat juhlineet

esikoisemme yllätyssynttäreitä. Tein juhlaa varten aivan 

ihanan herkullisen ja uuden tuttavuuden, mustaherukka-suklaamoussekakun.

Raikas mustaherukka ja tumma suklaa ovat täydellinen

yhdistelmä ja ohjeen siihen löysin täältä! Pienesti ohjetta kyllä muutin ja

tein kakun myös gluteenittomana.

Tätä pitää tehdä kyllä vielä uudelleenkin!

Onnea vielä rakkaalle esikoiselle!

♡

äiti