En ole talvi-ihmisiä, en sitten millään. En vaikka miten
yrittäisin. Tällainen kylmyys ei vain sovi minulle.
Voisin vaipua talviuneen heti kovempien (-10) pakkasten tultua ja
herätä taas kun ilmat lämpenee. Ei tee mieli näyttää naamaansa ulkona,
kun posket jäätyy jo ensi askeleilla ja hengitys vinkuu näin astmaatikolla jo pelkästä
ajatuksesta!
Mutta ikkunasta on kiva katsella kaunista ja tällä
erää aurinkoista maisemaa! Niin ja nythän on hyytävän hyvä sää
sulattaa pakastinta 😉!
Lämmin loma on jo ainakin haaveissa, toteutus vielä
hiukan vaatii pieniä ponnisteluja!
Joulukuusen paikka jäi olohuoneessa tyhjäksi ja
se antoi mahdollisuuden vähän muuttaa huonekalujen paikkaa,
edes hitusen. Keinutuoli jäi vielä yläkertaa evakkoon ja nojatuoli
vaihtoi paikkaa.
Ja tuo paikka onkin sille oikein mukava.
Siitä näkee yhdellä silmäyksellä lähes koko alakerran yhteiset tilat.
Mikä onkaan mukavampaa, kun kömpiä nojatuolin
nurkkaan ja ottaa käsityö käteen ja
rentoutua puikkojen varressa.
Täällä koululaiset vielä lomailee ja päivärytmi on sen mukainen.
Teinit nukkuu pitkälle iltapäivään ja valvovat vastaavasti
myöhään. Toisinaan kaipaan niitä aikoja, kun kaikki lapset
olivat viimeistään yhdeksältä sängyissään ja meillä aikuisilla oli
iltaisin hetki kahden keskistä aikaa.
Joulusta jäljellä on enää vain ihanat muistot, karkkikepit,
kynttilät ja muutamat tunnelmavalot! Koristeet, ne vähätkin, on pakattu
takaisin varaston uumeniin ja suklaatkin on ihan just syöty.
Lupasin itselleni, että aloitan loppiaisen jälkeen jälleen karkkilakon, jonka
päätin kestävän pääsiäiseen. Vielä on siis muutama päivä aikaa
maistella suklaata ja sen jälkeen on taas itsekurille
käyttöä! Useamman kerran olen jo samanlaisen karkkilakon pitänyt, joten
eiköhän se tälläkin kertaa onnistu.
Takkaan tulet, villasukat jalkaan ja tarvittaessa vielä
viltti niskaan ja lämmintä juomaa, niin eikö
sillä nämä pakkaset selätetä!
Iloa päivääsi!
♡
Hanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen kommentti saa iloiselle mielelle, kiitos!!!