Muistatko vielä nämä pienet Pelargonian taimet, joita viime kevään innokkaasti
kasvattelin ikkunalla, vaikka maassa oli vielä lunta ja pakkastakin taisi olla
kiitettävästi?
Kuin ihmeen kaupalla sain ne kasvamaan terhakoiksi!
Ulkona ne viihtyivät hyvin, vaikka kesä ei ollutkaan kovin lämmin.
Ihan loppukesästä saatiin ihastella mahtavia kukintoja monen monta viikkoa.
Taisi siinä käydä niin, että rouva lannoitti kukkia vähän liikaa ja teki
Pelargonioista valtavia.
Onneksi syksyllä muistin viedä ne varastoon talvehtimaan, jossa ne pimeästä ja
viileydestä huolimatta tekivät vielä yhdet kukat.
Eilen kävin näitä lähes unohdettuja aarteita katsomassa ja annoin niille tilkan vettä.
Nyt odotan innolla, että saan hakea ne tässä kevään koittaessa sisälle.
Sitten olen taas jännän äärellä kasvua ja uutta alkua ihmettelemässä. Toivon todella, että
saisin ne uuteen kasvuun. Toivon, ettei tänä vuonna tarvitsisi odottaa kukkia
elokuulle saakka.
Pitääkin ottaa selvää, milloin Pelargoniat pitää tuoda valoon ja mitä
niille sitten pitikään tehdä!
Kaikki vinkit ovat tervetulleita!!!
Mielessä pyörii lisäksi muutama muukin kukka, jota haluaisin kokeilla. Viime vuonna ihastuin
miljoonakelloon. Mitenkähän ne saisi kasvamaan siemenestä...
Pitäisikin piipahtaa Plantagenilla hakemassa inspistä...
Joko sinulla on suunnitelmia kevään varalle?
Hanna
oih, kauniita <3
VastaaPoistaLiitypä sellaiseen ryhmään kuin: Kodin Kukat Oy Juha Toikka/Perjantaipostia
VastaaPoistaPitääpä kokeilla! Sieltä varmasti löytyy kaikkea kivaa, ehkä liikaakin ;)!
PoistaHeipsan! Hiippailin tänne vastavierailulle ja ihastuin kovasti <3 Ihanaa elämänmakuista menoa ja niin kaunista teillä <3
VastaaPoistaVoi toivotaan todella, että kukat lähtevät uuteen kasvuun. Itsekin haaveillut monena kesänä, että saisin pelargoniat talvehtimaan johonkin, mutta meidän varastomme on liian kylmä, ja sisällä taas liian lämmin, eikä tilaakaan missään.
Hih, tuon kodin järjestyksen suhteen olen kyllä täysin samanlainen kanssasi. En voi yhtään sietää sotkuja, mutta onneksi niiden kanssa on kuitenkin jotenkin oppinut lapsiperheessä elämään. Nyt tosin meillä kummasti helpottanut tilanne, kun lapset kasvaneet.
Mukavia talvipäiviä sinne!
Hei Iida Emilia ja tervetuloa! Kiva kun tulit!
PoistaMinäkin olen kertaalleen talvettanut pelargoniat äitini vintin rapussa ;)!
Näinhän se on, että lapsiperheessä elämän jälkeä tulee väistämättä, joka todellakin vähenee tai ainakin muuttuu lasten kasvaessa!
Voi toivottavasti selviävät talvesta. Pitääkin käydä tänään katsomassa omiani Mårbackan pelargonioita jotka yrittävät talvehtia autotallissa :)
VastaaPoista