Elämän helmiä

Omat isovanhemmat ovat kuin elämän helmiä!

Kallisarvoisia ja sellaisia, joiden toivoisi kestävän loputtomiin!

Itselläni on enää vain yksi tälläinen helmi tallessa, nimittäin

100-vuotias mummoni.

Tänään oltiin siskoni ja Hillan kanssa vähän siivoilemassa ja leipomassa

mummulle, joka siis asuu vielä kotona korkeasta

iästään huolimatta!

Meillehän ei ollut homma eikä mikään viedä mattoja ulos, imuroida ja pestä lattioita, tuulettaa

petivaatteita, pestä pyykkiä, leipoa ja tehdä ruokaa, mutta mummu, joka ei siihen enää pysty, näytti

nauttivan joka hetkestä tuon touhun ja hyörinän keskellä!

Mummu on aina ollut minulle tärkeä esikuva! Niin paljon elämän viisautta

mahtuu tuohon pieneen mummuun. Sitkeä ja sisukas, lempeä ja 

rakastava yhtäaikaa!

Ja niin rakas!

Kuvien virkattu viltti, liina sekä matto ovat mummun käsialaa!

                      

                               

   

Eilen mummu oli pyytänyt Taivaan Isältä auringon paistetta täksi päiväksi, jotta

hänen petivaatteensa voitaisiini viedä ulos tuulettumaan!

Ja arvatkaas mitä?!

Aurinko paistoi siniseltä taivaalta koko päivän ilman pilvenhattaraakaan!

Mummulla on hyvät välit Taivaan Isään <3!

Ehkä sykähdyttävin hetki koko päivänä oli, kun mummu meni päivälevolle 

puhtaisiin lakanoihin ja Hilla laittoi mummun viereen kaksi pientä nukkea ja peitteli

mummun ja nuket ja kiipes itse lähellä olevaan keinutuoliin katsomaan

oman isomummunsa nukkuvan.

Oli ilo olla avuksi ja seuraksi. Kunpa pystyisi enemmän ja useammin 

auttamaan!

Hanna