Löytö

Pikaisella kauppareissulla lähimarketissa löytyi juuri

sopiva kyltti meidän takan reunalle!

Tässä hämärässä otetut kuvat on onnettomat, pahoittelen!

Pakkohan se oli sieltä mukaan napata!

Tänään saadaan olla kiitollisia ehjänä säilyneestä esikoisesta, joka

koulumatkalla joutui pieneen onnettomuuteen, kun henkilöauto törmäsi kovalla vauhdilla linja-autoon, jossa tytär oli. Tytär istui juuri linja-auton takaosassa kohdassa, johon auto törmäsi.

Onneksi oli enkelit vartiossa ja selvittiin säikähdyksellä!

Hanna

Kiitollisuutta...

Aina joskus sitä havahtuu pakahduttavaan kiitollisuuden tunteeseen.

Yleensä se yllättää asianosaisen silloin, kun sitä vähiten odottaa.

Viimeksi minulle kävi näin viime viikolla!
Siihen ei tällä kertaa juuri muuta tarvittu kuin siivottu koti ja auringon paiste.
 

Verhokapan ja salusiinit ompelin läpikuultavasta pellavasta. Ihanasti päästää valoa sisään!

Lämmin tunne levisi sydämeen, kun katselin tätä meidän kotia. Sitä
kokonaisuudessaan. Myöskin niitä nurkkia, jotka eivät aivan omaa silmää
miellytä (vielä).

Erityisesti tykkään meidän keittiöstä! Sen valoisuudesta ja avaruudesta.
Pieni pintaremontti on sinne tulossa (josta lisää sitten, kun jotain sillä saralla tapahtuu),
 joten luulen, että rakkaus siihen sen kun
kasvaa!

Vähän liian usein näkee puutteita siellä ja täällä, eikä ollenkaan
näe niitä asioita, jotka on hyvin tai kunnossa!
Kait se on tämä ihmismieli, joka löytää mielummin ne vajavaisuudet
herkemmin kuin sen mikä on hyvin.

Kunpa itse osaisi enemmän vaan keskittyä siihen positivisuuteen, joka asiassa!
Siinäpä onkin haastetta kerrakseen!


Hanna

Taikinaterapiaa

Kiitos kaikille edellisen postauksen kommenteista!!!

Olette ihania!

Edellisestä pullan tuoksuisesta päivästä tässä perheessä on ihan kamalan kauan.

Melkein kaksi vuotta!!!

Jo syksyllä oli sellainen tunne, että pian on pakko upottaa kädet pullataikinaa, mutta

vasta tänään se päivä tuli vastaan!

Pullasta saa aivan eripehmeän ja kuohkean, kun vatkaa ensin munat ja sokerin vaahdoksi ja

vasta sitten lisää nesteen ja jatkaa taikinan tekoa normaaliin tapaan.

Eräs suuresti arvostama Liisa antoi tälläisen vinkin, enkä ole sen jälkeen perinteistä

tapaa noudattanutkaan.

Kaukaa viisaana tein myös muutaman pyöreän peruspullan, onhan kohta 

laskiainen ;)!

Tasakokoisten (ainakin melkein) pullien salaisuus!!!

Mikään ei voita tuoreen, lämpimän pullan ja kylmän maidon

yhdistelmää!!!

Tänään oli yllätysvieraiden hyvä pyörähtää, kun oli

tuoretta pullaa tarjolla! Ihan joka kerta ei onni osu samalla tavoin

kohdalle!!!

Hanna

Kauneinta, mitä olen tehnyt!

Ehkä kaikkein kauneinta mitä olen ikinä käsilläni tehnyt, valmistui eilen illalla.

Pitkään ja hartaasti sitä tein ja välillä piti tehdä jotain aivan muuta, ettei

olisi aivan kyllästynyt. Ehkäpä juuri siksi sen tekeminen kesti näin kauan.

Kuvio on siis pajuneliö ja ohjeita siihen löytyy netistä.

Palasia virkkasin yhteensä 96. Reunukseen tein piparkakkureunan, joka sopii 

tähän peittoon mainiosti!

Langan menekkiä en kyllä laskenut, sillä hankin lankaa sitä mukaa, kun se loppui.

Lankoja (Blend Bamboo) tilasin Lankamaailmasta sekä hain Titityystä.

Päiväpeitto tuli Hillalle. Malttamattomana hän on kysellyt, että joko 

se on valmis.

Peitto sopii pienen tytön sänkyyn upeasti!

Saas nähdä kuinka neiti yllättyy tullessaan päiväkodista iltapäivällä.

Tosin ensireaktio jää minulta iltavuoron takia näkemättä. Harmi...

Valmiista työstä innostuneena mietin jo seuraavaa projektia.

Hanna

Lahjaksi ystävälle!

Viikkosiivot tehty ja nyt vedän muutaman tunnin lonkkaa ja nautin siipan

valmistaman perjantaipäivällisen itsetehtyine hamppareineen sekä

ranskalaisineen ennen

yövuoroon lähtöä! Tällä erää vain yksi yö töitä, jonka jälkeen alkaa kolmen

päivän vapaat! Kunpa vain saataisiin olla terveinä ja toteuttaa

vapaiden varalle suunniteltuja juttuja!!!

Minulla on edelleen kesken kuopuksen päiväpeiton virkkaaminen. Kaikki palat ovat jo valmiita ja 

melkein kaikki palat on kiinnitetty toisiinsakin. Lisäksi reunus koko 

peiton ympärille on luonnollisesti vielä tekemättä.

Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi kaipasin tässä välillä

villasukkien lisäksi vähän jotain muutakin puuhaa. Virkattavaa siis.

Näitä lasinalusia olen virkannut ennenkin, mutta malli on niin kaunis,

että päätin tehdä näitä lahjaksi ystävälleni.

Nopeita ovat virkata ja ohje niin helppo, että 

riittää kun toisella silmällä katsoo mitä virkkaa ja toinen silmä voi sitten 

vaellella missä haluaa ;)!

Ohje on täältä ja itse ihastuin tähän malliin ensimmäisen kerran täällä!

Kiitos vaan Miralle kivoista vinkeistä!

Näitä on syntynyt monessa eri värissä, tällä kertaa valitsin

lähinnä savunsinistä olevan värin.

Nyt jaksaa taas muutaman rivin virkata päiväpeittoa. Kyllä kait

sekin pikkuhiljaa valmistuu.

Mielessä tosin pyörii myös ystävänpäiväarvonta!

Olisiko sellainen paikallaan???

Ja mikähän olisi kiva voittopalkinto???

Ideoita otetaan vastaan ;)!

Mukavaa viikonloppua!

Hanna

Katse kesään!!!

Kuten jo teidättekin, mä inhoan kylmää ja siksi vähän myös talvea.

Pelkkä ajatuskin, että monta kuukautta aina vaan palelee, riippumatta

siitä kuinka paljon vaatteita on päällä, on jotenkin vaan kamala!

Kaunistahan nyt on, kun luntakin on reippaasti, sitä ei voi kieltää!

Siksipä katseet onkin jo keväässä ja kesässä.

Kesässä ehkä siksi, että meillä on tiedossa tyttären fifteenjuhlat.

Mikäpä sen mukavampaa, kun miettiä ja suunnitella.

Fifteenjuhlahan vastaa rippijuhlaa, jota edeltää siis myös fifteenleiri.

Täältä voit lukea lisää fifteenleiristä!

Koska olen niitä lista-ihmisiä, on meillä jo muutama listakin juhlia varten tekeillä.

Vieraslistan sekä tarjottavien herkkujen listan lisäksi tuntuu, että

pää on pullollaan kaikkea mahdollista kutsukorteista koristeluun.

Muutaman huvittuneen silmäyksen kyllä sain siipalta ja tyttäreltä, kun aloin 

juhlista puhumaan jo näin aikaisin, mutta olen kyllä sitä mieltä, että

hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ;)!

Sitäpaitsi melko pian tytärkin innostui suunnittelusta, vaikkei sitä ehkä itse

myönnäkään...

Mukavahan sitä on istua sohvalla kylkikyljessä ja katsella netin mekko-

tarjontaa. 

Niistä juhlista kuulette ihan varmasti vielä monen monta kertaa!!!

Kuten kuvista huomaa, valon määrä on lisääntynyt ihmeellisesti.

Muutamassa viikossa päivä on pidentynyt monta kukon askelta.

Kuvaaminenkin on paljon miellyttävämpää valon lisääntyessä ja samalla on hyvä opetella

sinuiksi uuden kameran kanssa.

Talven ensimmäiset tulppaanit kotiutin eilen kauppareissun yhteydessä.

Lempikukkiani!!!

Mukavaa tiistaita!!!

Hanna

Veto pois

Täällä on arki taasen alkanut, ihanaa!!!

Koska itse olen ollut muutamia vapaapäiviä lukuunottamatta koko

joulunajan töissä, saa huokaista, kun normaali rytmi astuu taas kuvioihin 

nukkumaanmenoaikoineen päivineen!

Tosin meidän arkirytmi ei ihan tahdilleen mene vaan vaihtelee paljonkin

päivistä ja viikoista riippuen.

Meillä on ollut eilen ja tänään Hillan kanssa vapaapäivät muiden lasten suunnatessa

kouluun. Eilen saatiin nauttia

laatuseurasta, kun kummipoikamme saapui äitinsä kanssa meitä virkistämään! Illalla

käväistiin vielä siskoni luona hörppäämässä kuppi kuumaa!

Kiitos Johanna ja Minna!!!

 Viime yön aikana oli tullut melkoisesti lunta, joten kolattavaa riitti pienestä

pihasta huolimatta! Jotenkin kuitenkin nautin lumen lykkimisestä, se on 

sitä hyötyliikuntaa parhaimmillaan ;)! 

Siihen se tälle päivälle varattu energia taisi mennäkin, sillä loppupäivä on mennyt

kuin hidastetussa leffassa. 

Taisi koululaisillakin olla voimat vähissä, kun yksi kerrallaan kotiin saapuessaan

olivat enemmän tai vähemmän väsähtäneitä. 

Lyhty ja sydän ovat lahja ystävältä!!! <3!

Siippani osoitti tänään suurta rakkautta ja rohkeutta! Lankani olivat loppumaisillaan ja

tarvitsin kiireesti uusia. Niinpä laitoin hänelle lankojen värinumerot viestillä

ja hänpä meni rohkeana miehenä lankakauppaan ja tuli töistä kotiin oikeat kerät

mukanaan! Ihana mies!!!

Hanna

Puhtaalta pöydältä

Aina näin vuoden alussa ollaan niinkun uuden edessä.

Miten sitä pohtiikin tulevaa ja miettii, millaisen siitä haluaisi, jos sen

saisi itse päättää.

Tietysti onnea, rakkautta, terveyttä, iloa ja hyvää mieltä.

Näiden lisäksi ihan se perusarkikin käy vallan mainiosti...

Se, että saadaan  olla yhdessä perheenä. Nauttia pienistä asioista ja nähdä lasten

kasvua (kaikki vaatteet alkaa taas jäämään kahdelle nuorimmalle pieniksi). Nähdä ystäviä. Järjestää 

juhlia. Viettää kotisohvapäiviä ja toivottavasti vähän matkustellakin. Käydä töissä. Käsitöitä ja leivontaa. 

Haaveitakin pitää olla, mutta ne on sitten asia erikseen ja ne toteutuu,

jos on toteutuakseen.

Kaikki on kuitenkin vielä kuitenkin ja onneksi hämärän

peitossa. Päivä kerrallaan mennään eteenpäin ja otetaan selvää, mitä tällä vuodella

on meille tarjolla.

Kun nyt joulu ja punaiset yksityiskohdat on siivottu pois, kaipaan vaaleutta, raikkautta ja

yksinkertaisuutta.

Veljeni ihana floristivaimo uskoi haltuuni jälleen kerran orkidean. Hyvät ohjeet sen hoitamiseen sain ja nyt yritän vaalia sitä kaikella rakkaudella ja toivon, että saan sen kukkimaan 

kauan.

 On se vaan niin kaunis!!!

Hanna