Kolme päivää meni neljän lapsen ja yhden koiran yksinhuoltajana
siipan ollessa reissussa työn puolesta.
Hengissä selvittiin, mutta täytyy todeta, ettei musta siihen olis pidemmän päälle.
Jotenkin oon vaan niin riippuvainen tuosta puolisosta, että kun se ei ole kotona,
on ihan orpoa. If you know what I mean!!!
Vaikka se siippa olisikin enemmän töissä, kun kotona, tulee se
kuitenkin aina jossain välissä käymän kotona tai ainakin viimeistään
viereen yöksi.
Arjen ja siihen kuuluvien asioiden jakaminen sen toisen kanssa
on vaan niin tärkeetä. Ja kun se toinen on reissussa, puhelimessa jutellaan vaan
ne tärkeimmät pikaisesti.
Niin, oon siis kiitollinen, että siippa on ehjänä kotona!
Siipan kotiutumisen kunniaksi tein iltapalaksi
lämpimiä voileipiä.
Sitten vielä illalla pidettiin Ruubenin toivomuksesta leffailta
asiaankuuluvine herkkuineen!
Leffana takuuvarmaa jääkautta!!!
Hanna
Heips. Kyllä varmasti hulinaa riittääkin olla lasten kanssa yksin kotona. Mä kuulun kans samaan porukkaan, joka ei ilman miestä vaan yksinkertasesti pystyis elämään. :) Meillä on nyt toista vuotta ollut tuo talonrakennusprojekti käynnissä, ni isäntä on aika harvoin kotona, mut koskaan en pysty illalla nukkumaan ennen ku se on kotona. <3
VastaaPoistaSä oot kyllä aika kerkeeväinen ihminen, kun hoidat niin isoa perhettä ja silti ehdit leipoa ja tehdä vaikka mitä tämän tästä. Meillä on vasta toinen juuri tulossa, mut tuntuu, ettei siltikään ehdi mitään. :)
Mukavaa sunnuntaita!
Kiitos Riina! Kyllä sitä aikaa aina vaan jostain sen verran siunaantuu, että pikaisesti jotain ehtii leipasemaan, käsitöitten kanssa onkin sitten aina vähän niin ja näin. Mutta kyllä sitä vielä ehtii värkkäämään, kun lapset on isompia ;)!
VastaaPoista