Vanha löytö

Viime viikon kesäreissulla siippa teki divarista löydön.

Lähes sata vuotta vanha vihkiraamattu päätyi meille!

Vasta myöhemmin huomattiin, että raamatun ensimmäisille lehdille oli kirjoitettu

nuorenparin nimet, syntymäajat ja vihkipäivä.

Myöskin lasten syntymäajat löytyy kirjan sivuilta. 

Sekä lähiperheen ja sukulaisten syntymä- ja kuolinpäiviä.

Elämän koko kirjo siis yksien kansien sivuilla.

Päivämääriä tutkiessani huomasin, että pari oli vihitty tammikuussa 1926 ja heidän

ensimmäinen lapsensa syntyi jo huhtikuussa samana vuonna. Tämä sai mut miettimään, menivätkö he 

naimisiin rakkaudesta vaiko siksi, että vielä tuolloin oli häpeä synnyttää avioton lapsi. Yhtäkaikki he olivat kirjan tietojen mukaan naimisissa "kunnes kuolema erottaa". Ihailtavaa!!! Yhteistä taivalta heille kertyi 42 vuotta ennen kun aviomies kuoli. 

Nostin viereen meidän oman vihkiraamatun. Uusi ja vanha, musta ja valkoinen.

Meidän vihkiraamatussa ei ole tilaa kirjata perhetapahtumia, ikävä kyllä.

Olen säästänyt meidän raamatun väliin meidän avioliittolupauksen 14 vuoden takaa. 

Edelleen se on musta niin kaunis!

Jumalan nimessä, minä Hanna otan sinut, Kenneth, miehekseni, 

kuuluakseni sinulle ja tukeakseni sinua tästä päivästä alkaen,

hyvinä ja pahoina päivinä, rikkauden ja kyöhyyden,

sairauden ja terveyden päivinä,

rakastaakseni ja vaaliakseni sinua,

kunnes kuolema meidät erottaa.

Tämä on pyhä lupaukseni.

by hanna