Sadepäivän välipala

Tänä aamuna kello kuusi oli oikein kaunis auringonpaiste, kun saattelin esikoista

jälleen kesäreissulle ja juna-asemalle. Kun sitten toisen kerran heräsin

tähän päivään oli taivas jo harmaiden pilvien peitossa ja aurinko kurkisteli vain pienistä raoista 

peittyäkseen pian kokonaan niiden taakse. Sateinen päivähän tästä sitten lopulta tuli.

Jos joitain hyvää sateesta haluaa etsiä, niin ainakaan mansikka- ja kasvimaata ei ole tänään 

tarvinnut kastella.

En ole vielä tähän ikään mennessä omistanut vohvelirautaa ja jos sellaisen hankkisin, niin

niitä pitäisi hankkia heti kaksi samalla kertaa, jotta saisi paistaa myös keliaakikon 

vohvelit. 

Viime aikoina mieleni on silti tehnyt vohveleita useampaan kertaan ja siksi olinkin oikein iloinen,

kun tänään ruokaostosten lomassa silmät osuivat Prismassa Rainbowin valmisvohveleihin.

Tällä kertaa ei tarvinnut huolehtia gluteenittomasta vaihtoehdosta lainkaan vanhemman pojan ollessa

reissussa, joten päätettiin ostaa vohvelit välipalaksi.

Tuoreita mansikoita, kermavaahtoa suoraan pullosta sekä kotoa löytyvää

hilloa vohvelin kaveriksi ja näin herkullinen, helppo ja nopea välipala oli valmis!

Aikuisille kyytipojaksi kahvia ja lapsille kylmää maitoa!

Valmiit vohvelit yllätti maukkaudellaan!!!

Näitä voisi suositella myös helpoksi mökkivälipalaksi, etenkin jos 

mökiltä puuttuu sähköt ja tekisi vohveleita mieli!

Hanna

Britatorttu mansikoilla

Suurta kesäherkkua on Britatorttu!

Vielä kun siihen lisää tuoreet mansikat, yhdistelmä on on voittamaton!

Monen montaa ohjetta olen kokeillut ja lisäksi vielä gluteenittomaksi

kääntänyt, mutta tämä ohje toimii parhaiten sekä vehnäjauhoilla tehtynä että 

gluteenittomana! Ohje on alunperin anopilta saatu!

Britatorttu 

gluteeniton

pohja: 

1 muna

3 keltuaista

1,25 dl sokeria

0,75 maitoa

2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta (sunnuntai)

5 tl leivinjauhetta

50 g sulatettua rasvaa

marenki:

3 valkuaista

2,5 dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

(mantelilastuja)

Väliin ja koristeeksi:

5 dl vispikermaa

mansikoita

Vaahdota muna ja keltuaiset. Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe ja lisää 

maidon kanssa vuorotellen taikinaan. Lisää lopuksi myös sulatettu rasva.

Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle leivinpellille.

Vaahdota valkuaiset vaahdoksi ja lisää sokerit vähitellen joukkoon. Vaahdota kovaksi vaahdoksi.

Levitä vaahto varovasti takinan päälle ja paista 175°C n. 20 minuuttia tai kun 

pinta on kauniin värinen.

Jäähdytä pohja hyvin. Vaahdota kerma ja pilko mansikat. Leikkaa pohja kahtia

ja siirrä toinen puoli tarjoilualustalle. Levitä sen päälle puolet kermasta ja mansikoista.

Nosta toinen puoli päälle ja laita loput kermat ja mansikat vielä tortun päälle.

Herkutellaan!!!

Hanna

Maailman parhaalle anopille

En ole ikinä voinut samaistua typeriin anoppivitseihin, joissa anoppeja 

mollataan ihan kympillä, sillä itselläni on maailman paras anoppi! 

Hän on yksi niistä ihmisistä, joita ihailen!

Rakastava, huolehtiva, välittävä, kannustava, auttava ja paljon paljon muuta!

Ihana äiti, anoppi ja mummu!

Kuluvalla viikolla rakas anoppi täytti vuosia ja eilen käytiin

mummulassa kakkukahvilla! 

Lahjaksi kudoin ponchon Kalastajan vaimon ohjeella.

Helmaan kiinnitin nahkaisen handmade-merkin.

                          

 

Sain ponchon valmiiksi maanantai-iltana lähempänä puolta yötä.

Jäi vähän viimetippaan vaihteeksi, mutta siitä huolimatta halusin kuvata

sen vielä ennen pakettiin laittoa. Päädyttiin Mattilanniemen sillalle

kauniina ja valoisana kesäyönä vaaleanpunaisten pilvien alle!

                          

 

Malliksi sain ihanan esikoisen, joka ei kyseenalaistanut äidin 

ehdotusta lainkaan ;)!

Onnea vielä anopille!!!

Hiukan alkaa jo olemaan levottomat fiilikset, sillä

aamukammassa on enää kaksi piikkiä jäljellä!!! 

Hanna

Odottavan aika on pitkä... lomasuunnitelmia

Tiedän, että kyllä se loma sieltä tulee, kunhan vaan jaksaa odottaa,

mutta...

...odottavan aika on tunnetusti pitkä!

                      

 

Lomapuuhat pyörii mielessä luvattoman paljon, vaikkei mitään kovin suuria suunnitelmia

olekaan. Oman kaupungin ympäristö tarjoaa kovasti kauniita maisemia ja paikkoja, joissa

ei olla vielä käyty, mutta jotka pitää ehdottomasti käydä kurkkaamassa ja paikkoja, joihin halutaan palata aina uudelleen. 

Satama vetää aina puoleensa ja satamajätskit onkin 

odotettua kesätekemistä. Sille reissulle otetaan aina mukaan kuivia leivänkannikoita ja 

ihaillaan syötetään kovasti kesyjä ahneita sorsia. 

Lasten suosikki on  kaupungin liikennepuisto. Pyöräilykypärät ja eväät täytyy sinne

pakata mukaan. Siellä voi isotkin harjoitella mahdollisesti unohtuneita liikennesääntöjä, sillä

polkuautoja on myös aikuisille!

                     

 

Vaajakosken Naissaaren maisemat on meillä vielä tutkimatta, joten sinne myös 

yritetään suunnata jossain vaiheessa lomaa. Ehkäpä poiketaan 

paluumatkalla Pandan tehtaanmyymälässä ;)!

                     

 

Omassa pihassa on myös nautinnollista lorvia! Toiset valitsee varjosan ja toiset

aurinkoisen paikan. Välillä voi kipaista läheiselle rannalle pulikoimaan ja tuttuja tapaamaan! 

Lisäksi ainakin Toivolan Vanha Piha ja Teeleidi täytyy käydä kurkkaamassa!

Nämä touhut on onneksi ilmaisia tai ainakin hyvin edullisia! Ison perheen kanssa, kun

sitä budjettiakin joutuu miettimään ja rajoittamaan. Kaikkea ei voi eikä tarvitsekaan saada, joten

 on hyvä keksiä sellaista tekemistä,  mikä ei mitään maksa!

Omalla pihalla on yhtäkkiä puhjennut kukkaan monenlaista. Itsenäni

ihastuttaa erityisesti suuri juhannusruusu, jossa on valtavasti kukkia sekä

mansikantaimet, joissa on hirmuisesti kukkia ja raakileita. Tänään yritin suojata

tulevia masikoita verkolla ja toivon, ettei räkättirastaat syö marjoja viimevuoden tapaan.

Ehkäpä jo juhannuksen jälkeen saadaan tehdä oman maan marjoista mansikkakakkua!!!

                            

   

Ihmetystä, hämmästystä ja kummastusta riitti pikkuväellä illan päätteeksi, kun meidän röllimetsästä

löytyi täydellisen turkoosin värinen linnun muna. Siinä oli ihmettelemistä kerrakseen; mistä se on

 siihen tullut ja mitä sille pitäisi tehdä. Kovasti oli 2-5 vuotiailla naapuruksilla hyviä ehdotuksia.

Päädyttiin kuitenkin siirtämään muna pois polulta ja käydä huomenna tarkistamassa tilanne.

Kesä on ihanaa aikaa!

Nautitaan!!!

Hanna

live with me!

Alkuviikon Tampereen reissulla käveltiin kauniissa maisemissa

Tammerkosken  reunamilla ja sillä reissulla löydettiin Laukontorin kulmilta

kivoja sisustuspuoteja. Oltiin vaan harmillisesti liian myöhään liikkeellä ja osa 

puodeista oli mennyt 10 minuuttia aiemmin kiinni. 

Live with me-puoti oil kuitenkin vielä hetken auki ja siinä ehdittiin poiketa pikaisesti.

Ja voi miten ihana pikku puoti se olikaan!!!

Heti ovella oli vastassa nuppeja, vetimiä ja koukkuja, joista heti bongasin

pitkään hakusessa olleet koukut nuoremman pojan huoneeseen!

Keskellä puotia oli suuri pöytä täynnä Tanskasta kotoisin olevia lasinalusia!

Niitä ihastellessa olisi saanut kulumaan enemmänkin aikaa!

Ruutua, raitaa, sahalaitaa, palloja ja ornamentteja. Toinen toistaan

upeimpia!!!

Kylttejä oli myös monenmoisia ja kovin osuva teksti otti hyllyn reunalta silmiin!

Puhelimeni on kutakuinkin tiensä päässä ja ilmoittelee yhtenään, ettei tallennustilaa

enää ole. Fiksumpien neuvoja noudattaessa olen yrittänyt tehdä lisää tilaa poistamalla

sen kätköistä kaikkea tarpeetonta. Muistikortilta kuvien siirto koneelle oli aivan lasten leikkiä, mutta

siihen se sitten jäikin. Osa kuvista on puhelimen muistissa, enkä saa niitä lukuisista yrityksistä

huolimatta siirrettyä muistikortille tai koneelle. Hermotkin jo kiristyivät ja päätin jättää

koko touhun viisaammille... Saa nähdä onko edessä uuden puhelimen

hankinta. Mikäli uuden puhelimen joudun hankkimaan, sen ehkä tärkein vaatimus

on hyvä kamera. Vaikka omistankin huippuhyvän kameran, ei sitä ihan joka paikkaan

viitsi kuljettaa mukana, kun taas puhelinhan lähtee mukaan kaikkialle.

Tämänkin postauksen kuvat on puhelimella otettuja ;)!

Hanna 

Raparperia, raparperia

Auringon pilkahtaessa pilvien raosta heräsi taas toivo

lämpimämmästä kesäilmasta syksyseltä tuntuvien tuulien ja sateiden sijaan.

Kylmät ilmat ja tuulet ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että nyt on 

raparperisesongin kuumin aika käsillä!

Netti on pullollaan mitä ihanimpia raparperipiirakoiden ohjeita, mutta törmäsin TÄÄLLÄ

hirmuisen houkuttelevaan ohjeeseen, jota piti päästä kokeilemaan.

Niinpä kävin äidin raparperipenkissä hakemassa saalista piirasta varten.

Tein samalla kokeen ohjeelle, nimittäin tein normikokoisen piirakan lisäksi hyvin pienen piirakan myös gluteenittomana ja sehän onnistui täydellisesti! Lisäksi jätin sekä isosta, että pienestä

piirakasta kookoshiutaleet pois kahdesta syystä; En pidä niistä, eikä meillä

ollut niitä!

Gluteeniton Raparperi-marenkipiiras   

Taikina:
3 dl gluteeniton jauhoseos (sunnuntai) 
2 rkl sokeria
150 g leivontamargariinia
2 rkl vettä
  
Täyte:
 600 g raparperia
1 dl sokeria 
1 tl kanelia
1 rkl perunajauhoja 

Marenki: 
4 kpl valkuaista
 2 dl sokeria

Nypi jauhot, sokeri ja pehmeä rasva keskenään. Lisää vesi, sekoita taikina 

tasaiseksi. Painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Pistele haarukalla

 ja laita jääkaappiin n. 15 min ajaksi.

Esipaista piiraspohjaa 225 asteessa noin 10 minuuttia. Laske lämpö 150 asteeseen.  

 Leikkaa raparperit paloiksi ja laita kattilaan. Lisää sokeri ja kaneli. Keitä 

miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia. Sekoita perunajauhot kylmään vesitilkkaan

 ja lisää raparperikeitokseen sekoittaen. Anna seoksen pulpahtaa ja

 siirrä sivuun. 

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen edelleen vatkaten,

 kunnes marenki on kovaa ja kiiltävää. Levitä piirakan päälle ja paista 

n. 25 minuuttia, kunnes marenki on saanut vähän väriä.

Tässä siis muunnettu ohje. 

Lämmin piirakka vaniljajäätelön kanssa oli kyllä hirmu hyvää! 

Koska raparperia jäi piirakasta vielä yli, keitin siitä mehua ! Hiukan jännäsin, tuleeko

siitä liian kirpeää ja lisäsin siihen rasiallisen pakastemansikkaa.

Mehustakin tuli oikein hyvää! Myös lapset tykkäsivät siitä kovasti!

Ohje mehuun löytyy TÄÄLTÄ! Lisäsin vain 5 dl pakastemasikkaa, 5 dl enemmän vettä

ja hiukan sokeria. Lisäksi keitin kaikkia aineita tuon ohjeessa mainitun 10 mintuuttia.

Ensi viikon sääennusteet näytti paljon aurinkoisemmalta kuin tämän

kuluvan. 

Lomaa kohti mennään kovaa vauhtia, vielä kaksi viikkoa töitä olisi jaksettava!

Sinulle toivotan leppoisaa lauantai-iltaa!!!

Hanna

"Vuosihuoltoa"

Kiirettä, ristiin meneviä työvuoroja, vanhempainiltoja, kevätjuhlia, kodista huolehtimista,

pyykkäystä ja ruuanlaittoa... sitä on tämä kevät ollut meillä ja

varmasti myös teillä! 

Sen lisäksi meillä oli myös 18-vuotishääpäivä!!! Sitä haluttiin juhlistaa

ja viettää vuorokausi aivan kaksin! 

Paikaksi valikoitui monista kivoista vaihtoehdoista Tampere ja siellä

uudenkarhea Hotelli Lapland!

Tullintorin nurkilla sijaitseva hotelli oli aivan nappi valinta! Kävely matka keskustaan, mutta

silti kivan rauhallinen sijainti ja hintakin oli meidän kukkarolle sopiva.

Kaksin oloa, hyvää ruokaa, paras seura, rauhoittumista, jutustelua, naurua,

 leppoisia kävelyretkiä ja upeat puitteet. 

                                   

   

Niistä oli tehty viikonloppu keskellä viikkoa!

 

        

Olen aina ollut sitä mieltä, että avioliittoon pitää satsata ja siitä pitää

hoitaa! Kukapa ei parhaan ystävänsä kanssa haluaisi aikaa viettää ja kun se ystävä on vielä oma puoliso, niin se aika on vieläkin arvokkaampaa! Kahden keskeinen aika on usein kortilla ja siksipä ainakin meille sopii se, että

aina joskus hommataan lapsille hoitaja ja tehdään jotain aivan kaksin, jotain sellaista, mistä

molemmat nauttii. Kummasti se arkikin sujuu taas hetken matkaa kevyemmin,

kun on saanut hetkeksi hypätä pois liian lujaa menevästä oravanpyörästä ja levätä 

oikein kunnolla!

Tällä kertaa en potenut huono omaatuntoa edes lasten hoitoon jättämisestä, sillä 

nuorinkin laski malttamattomana öitä, koska PÄÄSEE mummille yökylään ilman äitiä ja isiä.

Ja kun mentiin lapsia hakemaan tiistaina kotiin, halusivat pojat jäädä vielä mummin 

ja vaarin luo meidän ajaessa kotiin.

Ikävä ei siis päässyt pilaamaan kenenkään meidän mukavia hetkiä!

Mummille ISO kiitos taas lasten hoidosta! Ilman tälläsiä huippu hoitajia nämä

reissut jäisi tekemättä!

Hanna

Tämä ei ole maksettu mainos!

Kesälaitumille!!!

Niinhän siinä taas kävi, että kun Suvivirsi oli laulettu, sää muuttui

vähintäänkin jäätävän kylmäksi! Tämänhän ei periaatteessa pitäisi olla mitenkään

yllättävää, mutta yllätti se silti! Ei se kuitenkaan vie lasten riemua alkaneesta 

lomasta!!!

Eillinen juhla oli hiukean hieno, mutta silti kamalan haikea.

Esikoinen päätti taipaleensa peruskoulussa, seuraava jatkaa syksyllä

yläkoulun puolelle ja kolmas siirretään kolmannelle luokalle!

Kyyneliltä ei siis säästytty näissäkään kevätjuhlissa.

Vaikka yleensä tykkäänkin suosia itsetehtyjä kiitoslahjoja opettajille, ei tällä kertaa

aika riittänyt niiden tekemiseen. Niinpä poikkesin tuohon muutaman mutkan 

taakse Annivalin myymälään.

Siltä löytyi ihanat ja tuoksuvat teet ja teepallot pikkupaketteihin!

Oma suosikki näistä oli tämä Vanilla Star tea! 

Houkuttelevia pikku teepurkkeja oli niin monta, että

niistä oli vaikea valita ne kaikkein kauneimmat!

Omaan lomaa on vielä kotvanen aikaa. Jaksaa jaksaa!!

Täältä toivetellaan oikein ihanaa kesälomaa

kaikille, joilla se jo on alkanut!!!

Hanna