Maailman parhaat...

Kyllä mulla vaan olikin mahtavat työkaverit!!!

Ihan niiden ansiosta joskus raskaskin työ tuntui vähemmän raskaalta!

Viimesen yöni tuolla töissä valvoin maanantaina.

Haikeat oli fiilikset.

Mieleen jää ne käytävät, jossa musta tuli just tälläinen

hoitaja, mikä oon!

Torstaina tarjosin niille niin rakkaille työkavereille vähän

herkkua kahvin kanssa!

Kermaista kakkua toivoi viimeinen yökkökaveri, joten kermaa

saivat!!!

Päällä "vähän" maitosuklaata!

Koripohjapursotus!

Pohjan tein ihan vaan kääretorttupohjana, sattuneesta syystä. Olin

nimittäin pakannut jo kaikki kakkuvuoat.

Välissä on mitä maukkain täyte, jonka ohjeen lupasin tänne laittaa, joten tässä

se nyt on.

Vadelma-valkosuklaatäyte

4 dl vispikermaa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

5 dl vadelmia

1 levy Pandan valkosuklaata

sokeria

vaniljasokeria

Vaahdota kerma, sekoita joukkoon tuorejuusto, sokerit, vadelmat

ja pilkottu valkosuklaa. Ja ei muutakun kakkua täyttämään!

Tämä täyte oli just sopivan kokoinen 10 munan pohjaan.

Yllärinä ja täysin puskista sain

työkavereiden tikkuamat villasukat! Jokainen oli tikunnut

pikkupätkän näihin niin ihaniin sukkiin!

Voitte arvata, että vuodatin TAAS kyyneleitä, kun näin nämä!

Olivat nähneet niin paljon vaivaa mun takia <3!

Näitä pidetään suurella rakkaudella varpaita lämmittämässä ja

samalla saa muistella niitä ihania, joiden kanssa on välillä vietetty enemmän

aikaa kun kotona!

Hanna

Viikon peli

Täällä pakkaaminen etenee joutuin. Enää viikko ja siippa

pakkaa auton ja kärryn täyteen ja suuntaa uudelle kodille. Me jäädään

lasten kanssa vielä tänne muutamaksi viikoksi.

Kaappeja olen jo saanut tyhjäksi ja osan pyyhittyäkin.

Ikkunat on 

suurimmaksi osaksi pesty ja samoin verhot. Enää

olkkarin ja keittiön ikkunat ja sitten sekin

homma on tehty. 

Mutta kyllä tässä vielä puuhaa riittää!!!

Tällä viikolla, kaiken pakkaamisen ja muiden

hommien lomassa ollaan Ruubenin kanssa innostuttu

pelailemaan. Tai oikeastaan se oli Ruuben, joka 

ehdotti, että nyt on pakko päästä pelaamaan.

Ja nimenomaan lautapeliä!

Meidän suosikki on ollut jo monta vuotta tämä!!!

Yleensä joulu on se aika, jolloin meillä pelataan, mutta nyt

siis pelikausi on startannut jo vähän etukäteen!

Eskarilaiselle tämä peli on oikeastaan auennut vasta nyt.

Aiemmin piti tätä pelata vähän niinkun joukkueena, mutta nyt jo

sujuu melko hyvin itsekseenkin.

Peli on kaksistaan pelattuna juuri sopivan mittainen, että

Ruubenkin jaksaa sen loppuun asti!

Sen verran joutuu vielä poikaa auttamaan, että etsitään

yhdessä asemat ja reitit, koska Ruuben ei vielä

osaa lukea.

Niin ja sitä häviämistäkin joutuu välillä reenaamaan, vaikka

tänään Ruuben vei kyllä kirkkaasti voiton!!

Hanna

Joulu(ton)

Viime vuonna meillä oli tähän aikaan jo jouluverhot

ikkunioissa, joululaulut soi päivittäin ja 

leipomuksetkin oli sen mukaiset.

Sitä mukaa kun toiset kaivaa omia joulujuttujaan esille ja

valmistavat kotejaan juhlakuntoon,

pakkaan minä ne joulujutut ja samalla kaikki

muukin omaisuus pahvilaatikoihin.

Korutonta.

Ei paljon tee mieli joululauluja kuunnella!!!

Saas nähdä millanen joulu meille tänä vuonna 

tulee.

Kaikki tavarat pitää käydä läpi ja samalla

lajitella ne. Mitkä menee kirpparille, mitkä myydään,

mitkä pakataan varastoon ja sitten lopuksi jää ne, jotka

otetaan mukaan vuokra-asuntoon.

Tän päivän urakkaa...

 Sillä aikaa, kun Hilla nukkuu, on pakko

laittaa töppöstä toisen eteen. Muuten siinä käy niin, että samalla 

vauhdilla kun minä pakkaan,

Hilla tyhjää...

Tänään siirrettiin Danielin sänky Ruubenin huoneeseen,

jotta saan tilaa niille jo pakatuille laatikoille.

Pojat taitaa (ainakin aluksi) nauttia, kun saavat nukkua päät

vastakkain;)! Supattelua ja jutustelua iltaisin, mikäs sen

mukavampaa.

Huvimajasta lähti verhot pesuun ja kaikki muutkin tavarat tuotiin jo pois.

Aika karulta se nyt näyttää. 

Mun haaveiden huvimaja...

Urakalla oon yrittänyt poltella näitä hempeämmän

värisiä kynttilöitä pois.

Onpahan sitten edes vähän vähemmän pakattavaa!

Tässä talossa ollaan asuttu nyt vähän reilu vuosi! Niin monta ihanaa

muistoa näiden seinien sisälle mahtuu! Ihanat hetket 

perheen kesken ja niin monet kekkerit, jossa mukana on ollut

ihania ystäviä! Voi haikeutta...

Hanna

Vauvaviikko!!!

Yksi ystäväni sai maananataina tyttövauvan. Toisen ystävän

yllärivauvajuhlia juhlittiin eilen täällä meillä.

Tänään kuului lisää vauva uutisia, kun pieni tyttövauva

syntyi maailmaan ja torstaina

pääsen nuuskuttelemaan jo muutaman viikon ikäistä

poikavauvaa!!!

Ihme kyllä, mulle ei ole tarttunut tuo "ah-niin-kavala-tauti"!

Mulle riittää vauvaa tuossa kuopuksessa

vielä hyvin pitkäksi aikaa!

Mutta ihaniahan ne pikkuruiset on!!!

Ei siitä mihinkään pääse<3

Yllärivauvakekkereille

tein aiheenmukaisen kakun!!!

Meille vieraille oli vielä kovin epäselvää tulevan vauvan sukupuoli, joten

kakun värit piti olla sen mukaiset!

Niin, ja se sukupuoli on meille edelleen arvoitus...

Mitään sen kummempia leikkejä meillä ei juhlissa ollut.

Puhuttavaa riitti niin, että omaa suuvuoroa sai välillä jopa odotella

ja taisipa siinä muutama tärkeä asia jäädä kokonaan sanomattakin ;)!

Tänään käytiin illalla vielä laittamassa matkaan 

OPERAATIO JOULUN LAPSI-keräyksen paketit!

Niitä oli täällä meidän kylällä kertynyt hurja määrä, yli 250 pakettia!

Lisäksi oli tullut rahalahjoituksia iso summa sekä ahkerat

kädet oli kutonut sukkia, lapasia ja pipoja ja olipa siellä

joukossa vieläpä pikkuinen vauvan nuttukin!

Kaikki nämä lähtevät huomenaamulla kohti seuraavaa

etappia ja sieltä sitten eteenpäin aina Romanian köyhille lapsille

asti! On ollut ilo olla mukana keräyksessä!

Siitä saa itsekin hyvän mielen, kun on päässyt tekemään jotain hyvää!!!

Hanna

Palmikoita!!!

En ole koskaan uskaltautunut kokeilla

kutoa palmikkoneuletta!

Hennan innoittamana päätin kuitenkin kokeilla

onneani tai paremminkin taitojani ja 

kaivoin Novitan sukkalehden

esiin ja etsin sieltä mielestäni helpoimman näköisen

palmikkosukkaohjeen.

No...

Palmikkosukista piti tulla joululahja.

Ehkä tulikin, mutta ei sille, jolle niitä

ensin kaavailin ;)!

Nimittäin ohje oli aikuisen sukkaan, mutta 

mun sukastani tuli näin pieni.

Sukka saattaa olla ehkä 3-vuotiaan kokoa.

Voihan se olla, että jos ja kun saan sukat valmiiksi, laitankin ARVONNAN

pystyyn ja joku teistä saa mun elämäni ensimmäiset 

palmikkosukat!

Lankana mulla oli 7-veljestä ja puikot 3,5.

Ehkä mun käsiala on liian tiukkaa...

Taidan kokeilla seuraavaksi nelosen puikkoja!!!

Nimittäin palmikoille en vielä anna periksi, vaan aion saada

ne lahjasukat vielä aikaiseksi!

Palmikkoa näkyy myös alla olevassa viltissä, jonka ostin itselleni tuliaisiksi

viikonlopun Helsingin reissulta!

Oltiin nimittäin meidän kuoron kanssa vierailulla ja tulomatkalla

poikettiin Tampereen Ikeassa.

Kierros oli hyvin nopea, mutta tämä viltti pisti

silmiin heti kättelyssä ja sen itselleni halusin!

Aivan ihanahan tämän alla on istua ja kirjoitella teille ;)!

Sateesta huolimatta mukavaa viikkoa sinulle!!!

Hanna